Frigiliana – Espanjan Aurinkorannikon valkoinen helmi

Vanista villaan

Reilut kolme viikkoa campervanilla Espanjassa reissattuamme edessä oli pieni, virkistävä tauko jo puoli vuotta kestäneeseen vanlife-arkeemme. 

Viikko ennen jouluaattoa vanhempani nimittäin lensivät Suomesta tapaamaan meitä Andalusiaan, eteläiseen Espanjaan. Perillä kohteessa meitä odottaisi viikon mittainen loma ja yhteinen joulunajan vietto kolmen makuuhuoneen villassa vuoren rinteellä. Vamos!

Kohteemme valikoitui muuten alunperin melko puhtaasti sen perusteella, mikä Euroopan kolkka on tilastollisesti kaikista lämpimin ja aurinkoisin paikka joulun aikoihin. Espanjan Aurinkorannikko veti pisimmän korren: Täällä päin nautitaan auringosta 120 päivänä vuodessa. Lämpötilankin pitäisi pysytellä turvallisesti 10 asteen paremmalla puolella, eivätkä varsinaiset t-paitakelitkään mikään mahdottomuus olisi.

Frigiliana – pala kauneinta Andalusiaa

Rehellisesti sanottuna Costa del Sol ei ole mielestäni kokonaisuutena sitä kaikkein autenttisinta ja lumoavinta Espanjaa. Aurinkorannikko on suurilta osin ahdettu tilkkutäkkimäiseen tyyliin ääriään myöten täyteen betonisia hotelleja, loma-asuntoja ja asuinkerrostaloja. Tämä rannikon rakennusbuumi näyttää paikoitellen jatkuvan edelleen.

Vieri viereen rakennettujen sieluttomien lomaresorttien sijaan haimme jouluumme erityyppistä tunnelmaa: Jotain aitoa, pientä, sympaattista ja kotoisaa – historian havinalla höystettynä. Tämän kaiken löysimme kohteestaamme – valkoisesta Frigilianan kylästä.

Frigiliana on yksi Espanjan kauneimpien kylien verkoston kohteista – ainoana Malagan maakunnasta. Se on myös äänestetty Andalusian kauneimmaksi kyläksi.

Tästä huolimatta monelle aktiivisestikin aurinkorannikolla ravaavalle suomalaiselle Frigiliana vaikuttaa olevan täysin tuntematon kohde. 3000 asukkaan kylää onkin tituleerattu Andalusian piilotetuksi helmeksi – vaikkakin matkailijoiden määrä on ollut viime vuodet tuntuvassa nousussa.

Vuoren rinteeseen 3oo metrin korkeuteen rakennettuun kylään on suhteellisen helppo päästä. Vanhempani hurauttivat Malagan lentokentältä 70 kilometrin päästä villalle vuokra-autollaan 50 minuutissa. 

Rannikolla sijaitsevaan Nerjan lomakohteeseen kertyy puolestaan matkaa vain kuutisen kilometriä. Nerjan ja Frigilianan välillä toimii säännöllinen ja edullinen bussiyhteys, eikä matka kohteiden välillä kestä 15 minuuttia kauempaa.

Frigilianan charmi piilee sen ajattomassa kauneudessa sekä rauhallisessa tunnelmassa. Kasvavasta turismista huolimatta se on onnistunut säilyttämään kiitettävän hyvin autenttisen, satoja vuosia vanhan olemuksensa.

1200-luvulta eteenpäin Frigilianan kylä oli osa Nasridin kuningaskuntaa, joka on viimeinen Espanjaa hallinnut muslimidynastia. Vaikka asutusta kylän alueella onkin ollut jo paljon ennen arabeja (ensimmäiset merkit asutuksesta ulottuvat 5000 vuoden taakse), kylän nykyinen ilme sen vitivalkoiseksi kalkittuine taloineen ja kapeine sokkeloisine kujineen on nimenomaan arabialaista perua.

Frigilianan sanotaankin olevan Malagan itäpuolisen alueen kylistä parhaiten arabialaisen tyylinsä ja perinteensä säilyttänyt. 

Andalusian kylille tyypilliseen tapaan Frigilianan talot on maalattu kauttaaltaan valkoiseksi. Väriläiskiä katukuvaan tuovat pääosin sinisiksi maalatut ovet ja ikkunat sekä kukkaruukut ja -istutukset.

Frigiliana on helppo ja kompakti kohde, josta ehtii saada hyvän yleiskuvan lyhyenkin tutustumisen aikana.

Kauneimpien katujen nimiä ei tullut painettua mieleen. Ne kaikki tulee kuitenkin lähes varmuudella koluttua vähintään kertaalleen kylän mäkisiä kujia ja portaikkoja ylös alas astellessa ja ympäristöään tutkiskellessa. 

Frigiliana on ihannekohde niille, jotka allekirjoittaneen tapaan nauttivat vuosisatoja vanhan tunnelman aistimisesta ja viehättyvät vanhoista rakennuksista, kauniista yksityiskohdista, mukulakivikaduista ja kapeista kujista. Niille, jotka istuvat mielellään viehättävän kahvilan terassille cortadolle tai viinilasilliselle fiilistelemään ympäröivää tunnelmaa; ihmisiä, maisemia ja elämänmenoa. 

Frigilianan kaltaisessa paikassa sisälläni asuva levoton seikkailjasielu heittäytyy vapaalle ja rauhoittuu hetkeksi paikoilleen vain nautiskelemaan.

Jotkin kylän ravintoloista ja putiikeista olivat tähän aikaan vuodesta kiinni, mutta valinnanvaraa löytyi silti riittämiin. Erityismaininta Vinos El Lagar -nimiselle löydölle: täältä keskeisesti sijaitsevasta kulmakuppilasta saa viiniä, olutta sekä näiden kanssa suolaista purtavaa hävyttömän halvalla. Lisäksi paikan puodista voi ostaa paikallisia herkkuja, kuten erilaisia hilloja, kotiinviemisiksi.

Jos haluaa päästä ruoan lisäksi herkullisten maisemien äärelle, kannattaa suunnata joko El jardin tai El Mirador -ravintolaan. Meillä oli viimeksi mainitusta varattuna jouluaatolle illallispöytä, mutta sähkökatkon vuoksi aaton ruokailusuunnitelmat menivät epäonneksemme viime hetkellä uusiksi.

Casa Lizar – villa huikeilla näköaloilla elämyksellisen tien päässä

Majoituimme viikon ajan booking.com -sivuston kautta varatussa Casa Lizar -nimisessä kuuden hengen villassa. 

Kaunis valkoinen villa sijaitsee omassa rauhassaan vuoristoisen kansallispuiston kupeessa. Patikkapolut El Fuerten vuorelle sekä tuhat vuotta vanhan Castillo de Lizar -linnoituksen raunioille lähtevät käytännössä aivan villan vierestä.

Vuoristokauriit piipahtavat toisinaan juomassa villan puutarhan tekolammesta. Saimme sattumalta yllätettyä erään kauriin palatessamme villalle jouluaaton illalliselta. Onnistuimme näkemään vilaukselta eläimen huikeat loikat, kun se sorkat kopisten hypähti ketterästi terassilta villan muurien yli takaisin vuoren rinteiden metsikköön.

Villan syrjäisestä ja luonnonläheisestä sijainnista huolimatta Frigilianan keskustaan käveli oikopolkua pitkin noin kymmenessä minuutissa.

Kohteen parasta antia olivat villan terassilta avautuvat huikeat panorama-maisemat ympäröiville vuorille, Frigilianan kylään sekä sen ylitse Nerjaan ja aina horisontissa kimmeltävälle Välimerelle saakka. Näitä upeita näkymiä tuli fiilisteltyä päivittäin. 

Villan uima-allas ei ollut tähän vuodenaikaan käytössä. Sen sijaan alaterassin pingispöydän äärellä tuli vietettyä aikaa ahkerasti. Päiväretkiltä palattuamme kiiruhdimme aina ensiksi pöytätenniksen ääreen ”yrittämään ennätystä” ennen pimeän tuloa.

Peli kirvoitti myös suuria tunteita, ja lähimmät naapurit saattoivatkin pelimme tiimellyksessä oppia jokusen suomalaisen kirosanan.

Majapaikan ankeinta antia oli kapea, epätasainen ja kaikin puolin ahdistava vuoristotie perille. Olin etukäteen lukenut netin asiakasarvioista muutaman vierailijan maininnan ”mielenkiintoisesta” tiestä sekä googlettanut street view -näkymän, joten tiesin että mitä luultavimmin meidän Transitille olisi haasteita tiedossa. 

Villan omistaja kuitenkin vakuutti, että campervanillamme pääsisi kyllä perille. No, onneksemme nipinnapin. Yhtään isommalla ajoneuvolla ei sitten olisikaan päässyt. 

Tämän jokseenkin kuumottavan elämyksen jälkeen suoritimmekin tulevat päiväretket vanhempieni vuokraaman kompaktin vuokraooppelin kyydissä. Frida puolestaan sai ottaa lepoa joulupäivään saakka villan pihassa.

Iltapäivä Nerjassa

Eräänä aurinkoisena iltapäivänä teimme villaltamme myös päiväretken vain kuuden kilometrin päässä sijaitsevaan Nerjaan. Kaupunki on vähän niin kuin rannikolla sijaitseva Frigilianan valkea isosisko.

Noin 21 000 asukkaan Nerja sijaitsee Aurinkorannikolla 50 kilometriä Malagasta itään. Se on alkujaan maanviljely- ja kalastajakylä, mutta jo hyvän aikaa turismi on ollut kaupungin tärkein elinkeino. 

Nerja on nykyisin suosittu rantalomakohde etenkin eläkeläisten ja muiden rauhallisempaa elämänmenoa arvostavien keskuudessa. Kaupungin uimarannat ovat seutuun nähden poikkeuksellisen upeita ja merivesi monin paikoin kristallinkirkasta.

Lomakeskuksen statuksestaan huolimatta kaupunkia ei ole pilattu korkeita betonihotelleja rakentamalla. Nerja onkin onnistunut Frigilianan tavoin säilyttämään osan vuosisatoja vanhasta kaupunkimaisemastaan.

Kompakti vanhakaupunki kapeine kujineen, pikku myymälöineen ja ravintoloineen vaikutti ensituntumalta ihan viihtyisältä ja – ainakin tähän aikaan vuodesta – sopivan eloisalta olematta liian ruuhkainen.

Nerjan keskustan päänähtävyys ja sen tunnetuin maamerkki on näköalatasanne Balcon de Europa. Vanhan kaupungin sydämessä sijaitseva ”Euroopan parveke” on selkeästi sekä turistien että paikallisten suosittu kohtaamispaikka. Rantapromenadin päässä avautuvat esteettömät maisemat kohti Välimerta ja sen toisella puolella häämöttävää Afrikan mannerta. 

Jos muuten aito italialainen keittiö on lähellä sydäntä (ja kenelläpä ei olisi), niin täyden kympin suositus L’antica Nonna Mia -ravintolalle. Nautittiin täällä aivan tajuttoman hyvä lounas – sekä paikan pizzat että pastat olivat täyttä priimaa!

Mainitsemisen arvoinen on myös Nerjan tippukiviluola, Cueva de Nerja, vaikka meillä luolassa vierailu jäikin tällä kertaa väliin. Kyseessä on Nerjan suosituin vierailukohde ja koko Espanjan asteikollakin merkittävä nähtävyys.

Vain pari kilometriä keskustan ulkopuolella sijaitsevassa luolassa pääsee ihailemaan valtavia kivimuodostelmia sekä muinaisten ihmisten kymmeniä tuhansia vuosia sitten tekemiä luolamaalauksia.

Pääseekö matkailuautolla perille?

Valitettavasti sekä Nerjassa että Frigilianassa suhtaudutaan nihkeästi matkailuajoneuvoihin. Yöpyminen matkailuautossa on nykyisin ilmeisesti kielletty sakon uhalla lähes kaikkialla näiden kaupunkien ympäristössä.

Päiväparkkimahdollisuus kuitenkin löytyy – tosin Frigilianan kapeilla teillä hyvin rajoitetusti ja vain pienemmän kokoluokan matkailuajoneuvoille.

Jos on täällä päin liikkeellä matkailuautolla, yksi vaihtoehto on jättää ajoneuvonsa Carabeon maksulliselle, mutta kuitenkin suht edulliselle suurelle parkkialueelle Nerjan keskustaan. Täältä on hyvin lyhyt kävelymatka Nerjan vanhan kaupungin kaduille ja muun muassa Balcon de Europa -näköalatasanteelle. 

Reilun kilometrin päässä sijaitsevalta linja-autoasemalta voi hypätä Frigilianaan vievään bussiin. Taksikin irtoaa kohteeseen ilmeisesti vajaan parinkympin hintaan.

Villasta vaniin, eli back to basics

Joulupäivänä vuorten yllä roikkui harmaa sumuharso ja taivaalta tihkutti vettä. Hyvästelimme vanhempani jo aamuvarhain heidän aloittaessa pitkän paluumatkansa kohti kaukaista pohjoista. 

Olo oli hieman haikea pakatessamme tavaroitamme takaisin vaniin. Viikko villalla yhdessä läheisten kanssa oli tuonut rentouttavaa ja hauskaa, kaiken kaikkiaan täydellistä vaihtelua campervanissa viettämäämme reissuarkeen. 

Lisäksi: Milloinhan viimeksi olisimme viettäneet kokonaisen viikon aloillamme yhdessä paikassa – ja vieläpä sellaisilla normaalielämän mukavuuksilla kuten vesivessa, suihku, lämmitys/ilmastointi ja pyykinpesukone varustettuina (pyöritimmekin villaviikon aikana pesukonetta suurinpiirtein viiden koneellisen verran).

Tienpäälle päästyämme ja maisemien alkaessa jälleen vaihtua mieliala koheni kuitenkin nopeasti. Olimme jälleen oman laumamme kesken omassa tutussa, pienessä mutta niin kotoisassa reissukodissamme.

Meillä oli takanamme toimelias, mutta samalla rentouttava viikko jouluvillalla. Puhelimen muistista löytyi hauskoja kuvamuistoja joululta ja hansikaslokerosta jälleen odotettuja Suomen tuomisia – salmiakkia ja Fazerin suklaata. Joulupukkikin oli päättänyt muistaa meitä muutamilla hyödyllisillä ja mieluisilla joululahjoilla, jotka tulevat ilahduttamaan meitä tienpäällä vielä pitkään.

Sitä paitsi: Kuinka onnekkaita olimme, kun meidän ei tarvinnut palata villalla viettämämme joululoman jälkeen Suomeen ja takaisin arkeen ”sorvin ääreen”. 

Sen sijaan meitä odottivat vielä loppuvuoden puolella muun muassa Marbellan rannikon rantaravintolat, Rondan dramaattinen rotkokaupunki, Tarifan leijasurffausparatiisi sekä El Chorro -järven maisemat legendaarisine Caminito del Rey -vaellusreitteineen.

Vinkit kohteeseen:

Paras aika matkustaa Frigilianaan ja Aurinkorannikolle on ympäri vuoden. Auringosta saadaan nauttia Andalusian rannikolla 320 päivänä vuodessa. Kesäkuukausina mittari tosin hipoo helposti läkähdyttävän kuumia lukemia. 300 metrin korkeudessa sijaitsevassa Frigilianassa on yleensä noin aste pari viileämpää kuin kuuden kilometrin päässä rannikolla. 

Joulun aikoihin päivälämpötila huiteli 15-20 asteen paikkeilla, iltaisin auringon laskettua sai kylille lähdettäessä heittää lämpimämmän takin niskaan. Viikkoon mahtui yksi sadepäivä, joka sattui jouluaatoksi.

Koiran kanssa matkaajien on hyvä huomioida, etteivät koirat ole Espanjassa yhtä laajasti hyväksyttyjä ravintoloissa kuin vaikkapa Ranskassa ja muissa vierailemissamme Länsi-Euroopan maissa.

Lähes poikkeuksetta koirat ovat kuitenkin Espanjassakin tervetulleita ravintoloiden terasseille. Talviaikaan nämä terassit ovat usein katettuja ja/tai lämmitettyjä, joten yleensä myös koirallinen seurue tarkenee ruokailla mainiosti. 

Kannattaa kuitenkin rohkeasti kysyä ravintolasta, olisiko koira tervetullut mukaan illalliselle. Varsinkin Frigilianan ja Nerjan italialaiset ravintolat tuntuivat olevan hyvinkin koiramyönteisiä – ainakin pienempiä nelijalkaisia kohtaan.

Päiväretken sijaan harkitse jääväsi vähintään yhdeksi yöksi. Kun päiväturistit ovat lähteneet, laskeutuu Frigilianan kapeille mukulakivikaduille aivan toisenlainen tunnelma.

Itse koimme kylän ensimmäistä kertaa pimeän jo laskeuduttua jouluvalojen loisteessa, askeltemme kopinan kaikuessa hiljaisilla kujilla (äitini ihastuneiden ”ooooh” -huokausten säestämänä). Tunsimme välittömästi saapuneemme joulunviettoon oikeaan paikkaan. 

Ja lopuksi sarjassamme hyvä tietää: Espanjalaiset pelikortit poikkeavat ns. normaalista korttipakasta. 52 kortin sijaan kortteja on 48 (espanjalainen korttipakka ei tunne jostain syystä kymppiä) ja maatkin ovat erit.  Tämä on hyvä huomioida, jos on vaikkapa aikeissa ostaa matkamuistoksi itselleen tai jollekin tuomiseksi pelikortit.

Meidän seurueellehan tosiaan tarttui tietämättömyyttämme mukaan tällaisia espanjalaisia korttipakkaversioita kaksin kappalein, ennen kuin huomattiin jutun juoni.