Kohokohdat: Giethoorn, Zwolle, Amsterdam, Veluwezoomin kansallispuisto, Kinderdijk.
Aakea laakea Alankomaat
Kun Suomesta lähdöstämme oli kulunut viikko, oli matkamme edennyt Hollantiin, eli Alankomaihin.
Reilu 17 miljoonan asukkaan Hollanti on pinta-alaltaan suhteellisen pieni ja alava maa. Suuri osa Hollannin pinta-alasta sijaitsee itse asiassa merenpinnan alapuolella. Maan korkein kohta kohoaa huimaan 322 metrin korkeuteen (vertailun vuoksi; Suomen Koli on 347 metriä korkea).
Tiet ovat täällä suoria ja tasaisia, kaiken kaikkiaan helposti ajettavia. Matka taittuu nopeasti ja tunti puolitoista tien päällä riittää siihen, että voi löytää itsensä toiselta puolen maata. Tämä oli Suomen välimatkoihin tottuneelle piristävää vaihtelua.
Toisinaan tie saattaa Hollannissa nousta pystyyn.Historiasta, kulttuurista ja vanhoista kaupungeista innostuville Hollannissa löytyy paljon koluttavaa. 1500- ja 1600-luvuilla Alankomaat oli ulkomaankaupan, tieteen, taiteen ja sotataidon saralla maailman johtava suurvalta. Tältä aikakaudelta on säilynyt runsain mitoin maan suuruusvuosista muistuttavaa korkeakulttuuria: taidetta, arkkitehtuuria, monumentteja, linnoja ja palatseja.
Asuntolaivat ovat tyypillinen hollantilainen näky – samoin kukat kanaalien varsilla ja niiden yli kulkevilla silloilla. Kuva Amsterdamista.Vieläkin vanhempaa tunnelmaa voi päästä aistimaan muun muassa entisissä hansakaupungeissa, kuten Kampenissa, Deventerissä ja Zwollessa – joista jälkimmäisimpään tutustuimme mekin yhden päivän ajan.
Hollannin kielestä ei äkkiseltään saa juurikaan otetta, mutta eipä tuo mitään – lähestulkoon kaikki ikään katsomatta ymmärtävät ja puhuvat täällä vähintään kohtuullista englantia.
Julkisissa kulkuvälineissä vallitsi syyskuussa 2021 maskipakko; muutoin maskeja ei juurikaan katukuvassa näkynyt.Suurin miinus, mikä äkkiseltään nousee itsenäisen campervan-reissaajan näkökulmasta Hollannista mieleen, on maan nihkeä suhtautuminen puskaparkkeiluun ja ylipäätään yöpymiseen leiriytymiseen tarkoitettujen alueiden ulkopuolella.
Luin Park4night -sovelluksesta lukuisia esimerkkejä siitä, miten onneaan kokeillen jonnekin luonnonhelmaan autonsa yöksi parkkeeranneet matkaajat on tultu jossain vaiheessa yötä hätistelemään pois poliisin toimesta.
Vaikka leirintäalueiden ulkopuolella yöpyminen ja puskaparkkeilu on meille normaalisti se ykkösjuttu, tahdoimme olla kunnioittavia paikallisia määräyksiä kohtaan. Siispä majoituimme Hollannissa reissatessamme ainoastaan leirintäalueilla, tai muilla vastaavilla yöpymiseen osoitetuilla alueilla.
Onneksi kohtuuhintaisista leirintäaluepalveluista ei täällä päin ole pulaa, ja matkailuautoilija löytää runsaasti valinnanvaraa majoituksen suhteen missä päin maata sitten liikkuukin. Me saimme leirintäalueen ns. peruspalvelut käyttöömme halvimmillaan reilu kympillä per yö.
Eräänä yönä majoitumme Rotterdamin lähistöllä paikallisen maatilan pihalla 13 euron maksua vastaan. Hintaan sisältyi sähkö, WC sekä muut leirintäalueen perusmukavuudet.Hollannissa heräsi vahva fiilis, että olisi huikeaa jos meilläkin olisi reissullamme mukana pari taittopyörää. Suurin osa Hollannin suunnilla reissaavista matkailuautoilijoista näytti nimittäin olevan liikenteessä polkupyörien kanssa.
Kävimmekin eräässä pyöräliikkeessä taittopyöriä tsekkailemassa, mutta liikkeestä ei löytynyt vanillemme sopivaa pyörätelinettä. Pyöräprojektimme jäi toistaiseksi sillensä.
Giethoorn – Hollannin Venetsia
Ensimmäinen määränpäämme Hollantiin saavuttuamme oli Giethoorn – tuo pohjoisen Venetsiaksikin tituleerattu kuvankaunis, noin 2800 asukkaan kylä. Huikeat miljoona matkailijaa vierailee kylässä vuosittain.
Giethoornista tekee uniikin se, että kylän keskusta on täysin saavutettavissa ainoastaan jalkaisin tai veneellä kanaaleja pitkin. Monilla kyläläisillä olikin autotallin sijaan pihassaan venekatos. Kanaalien sekä kävelykatujen lisäksi kylästä löytyy yli 170 siltaa.
Vanhan ajan tyyliin rakennetut olkikattoiset talot maalattuine ikkunaluukkuineen sekä taloja ympäröivät kauniisti hoidetut puutarhat kanaalien varsilla toivat maisemaan oman charminsa.
Giethoornissa on ollut asutusta 1230-luvulta lähtien, ja kylän nykyiset rakennukset muistuttavat suurilta osin arkkitehtuuriltaan samaa keskiajan rakennustyyliä. Uskomatonta, että täällä oikeasti asuu joku vielä nykypäivänäkin!
Vaikka kylänraitilla oli toki muitakin liikenteessä, Giethoornin kaduilla vallitsi kaiken kaikkiaan rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Liikenteen melua ei kuulunut ja myös kanaalissa ohi lipuvat veneet liikkuivat lähes ääneti.
Kylässä on useampi ravintola, joiden houkuttelevaa kutsua onnistuimme kuitenkin vaivoin välttelemään… siis ensimmäisellä kerralla. Toisena kylässä viettämänämme iltana antauduimme houkutukselle ja nautimme päivällisen italialaisessa ravintolassa sekä muutamat tunnelmalliset viinilasilliset kanaalin rannalla auringonlaskua fiilistellen.
Tämän illan auringonlaskussa oli erityistä tunnelmaa.Giethoorn on yksi tähänastisen reissun ainutlaatuisimmista kokemistani paikoista. Tätä kylää ei Hollannissa reissatessaan kannata missata! Esimerkiksi Amsterdamista kylään ajaa puolessatoista tunnissa, Saksan länsirajalta noin tunnissa.
Varoituksen sana: Syyskuisena arki-iltana turisteja oli liikkeellä selvästi normaalia vähemmän, joten paikan tunnelmaa pystyi aistimaan ja kapeilla kävelykaduilla mahtui kulkemaan. Olen kuitenkin kuullut myös täysin erilaisista kokemuksista kesäkuukausilta, jolloin sekä kylän kadut että kanaalit ovat olleet tupaten täynnä trafiikkia, niin että hyvä jos on sekaan mahtunut.
Lisäksi useat matkailijat vuokraavat käyttöönsä veneen kanaaliajelua varten ilman, että heillä on tarvittavat taidot ohjata kulkuvälinettä. Toisiinsa sekä kanaalin seinämiin törmäilevät veneet on ilmeisesti ihan perusnäky Giethoornin kanaaleissa etenkin kuumimman turistisesongin aikaan.
Varoituksen sana nro 2: Toinen vierailemistamme ravintoloista ei hyväksynyt maksuvälineeksi visa-korttia. Tämä tuli hieman puskista, ja viinin siemailun lomassa tulikin suoritettua vajaan kilometrin pituinen lenkki lähimmälle käteisautomaatille.
Giethoornissa majoituimme pienehköllä, kolmisenkymmentä ajoneuvoa majoittavalla sataman yhteydessä toimivalla itsepalveluleirintäalueella (osoite: Jonenweg 34). Hinta per yö oli kahdelta henkilöltä 13 euron luokkaa, minkä lisäksi vessa- ja suihkurakennukseen sisäänpääsyä varten piti automaatista lunastaa viisi euroa kustantava kortti.
Kylän keskustaan on täältä vain parinkymmenen minuutin kävelymatka ja alue onkin ihanteellinen tukikohta Giethoornin vierailulle. Giethoornissa toimii kuitenkin myös muutama muukin leirintäalue, joten valinnanvaraa löytyy.
Koska ilmat suosivat (aurinko paistoi ja lämpömittari hipoi päiväsaikaan hellelukemia) ja viihdyimme näissä maisemissa muutenkin mainiosti, päätimme jäädä sataman leirintäalueelle toiseksikin yöksi. Saimme siis nauttia Giethoornin kanaalien tunnelmasta yhteensä kahtena iltana.
Sataman leirintäalueella yöpyi myös veneellä matkaajia. Zwolle – Historian havinaa hansakaupungin ajoilta
Giethoornista on vain puolen tunnin ajomatka Zwolleen – pitkän historian omaavaan eloisaan vanhaan hansakaupunkiin. Asukkaita Zwollessa on reilu 120 000 – eli kyseessä on vähän niinkuin Hollannin Kuopio.
Zwollen kaupunki perustettiin vuoden 800 paikkeilla. Keskiajalta lähtien se on ollut merkittävä kauppapaikka sen hyvien kulkuyhteyksien ansiosta.
Kaupungin pitkästä historiasta muistuttaa muun muassa 600 vuotta vanha Sassenpoort. Tämä 75 metriä korkea torni on jäännös muinaisesta kaupungin linnoituksesta sekä samalla nykypäivään saakka säilynyt portti vanhaan kaupunkiin.
Jos Hollannin reissullaan haluaa viettää kaupunkipäivän jossain Amsterdamin, Rotterdamin ja Haagin kaltaista ”suurkaupunkia” pienemmässä, mutta silti eläväisessä kaupungissa, on Zwolle oikein mainio vaihtoehto. Kaupunki on yhden päivän vierailua silmällä pitäen sopivan kokoinen; katukuvaltaan vilkas, mutta samalla kompakti ja helposti lähestyttävä. Sen historiallinen, kanaalien ympäröimä tähden muotoinen keskusta tarjoaa shoppailijalle ja ruoan ystäville runsaasti vaihtoehtoja.
Zwolle onkin historiansa lisäksi tunnettu Hollannissa erityisesti kulinaristien kaupunkina; esimerkiksi De Librije on kolmella Michelin-tähdellään koko Alankomaiden parhaita ravintoloita.
Kaupungista löytyy onneksi runsain mitoin vaihtoehtoja myös pienemmällä budjetilla herkutteluun. Muun muassa vanhan kauppatorin sekä kirkkoaukion liepeiltä löytyy monia mukavia ravintoloita ja kahviloita terasseineen. Kumpikin meistä koukuttui chai-latteen eräässä keskustan viihtyisässä kahvilassa.
Koirat otettiin täällä, kuten lähestulkoon kaikkialla Hollannin ravintoloissa ja kahviloissa, erittäin ystävällisesti vastaan sekä ulko- että sisätiloissa. Yleensä niille tarjoiltiin automaattisesti myös vesikippo.
Eräs Zwollen keskustan läheisistä parkkipaikoista on luvallisesti myös matkailuautojen yöpymiskäytössä (osoite Turfmarkt 5). Siispä tällä kertaa onnistuimme venyttämään penniä ja yöpymään Zwollessa kuusi euroa kustantaneen pysäköintimaksun hinnalla. Mikä olikin ihan hyvä juttu, sillä seuraavat kaksi yötä Amsterdamissa olivatkin vuorostaan Kööpenhaminan ohella tähänastisen reissumme kaksi hintavinta.
Amsterdam
Hollannin kaupunkikohteiden numero yksi
Kaksi päivää Amsterdamissa: Siinä Hollannin vierailumme kohokohta ja etukäteen odotetuin osuus.
Craig vei aikoinaan allekirjoittaneen ystävänpäivän yllätyksenä viikonloppulomalle Amsterdamiin helmikuussa 2019. Tämä reilu parin vuoden takainen viikonloppureissu Damiin oli tehnyt meistä kumpaankin lähtemättömän vaikutuksen.
Tälläkin kertaa rakkauden tunne kaupunkia kohtaan vain vahvistui kahden Amsterdamissa viettämämme päivän aikana. Damissa vaan kertakaikkiaan on sitä jotain.
Lauantain ja sunnuntain aikana tallasimme kaupungin katuja yhteensä yli 3o kilometrin edestä. Vastaamme tuli toinen toistaan idyllisempiä asuinalueita sekä viihtyisiä ja persoonallisia ravintoloita, kahviloita ja baareja vieri vieressä kanaalien äärellä. Pelkästään erilaisia baareja ja pubeja kaupunkiin mahtuu yli 1100.
Kanaaleista puheen ollen, Amsterdamissa niitä on yhteensä 165 kappaletta ja niiden yli kulkee reilusti toistatuhatta siltaa. Koko kaupunki on rakennettu 11 miljoonan paalun varaan.
Kaupungin 821 000 asukasta koostuvat yli 170 eri kansalaisuudesta. Yleisfiilis kaupungissa on rento, avoin, kansainvälinen, ystävällinen ja vapaamielinen.
Kaupungissa vallitseva yleinen toleranssi kannabiksen viihdekäyttöä kohtaan ei kasvata turvattomuuden tunnetta kaduilla, vaan vaikutus tuntuu olevan jopa päinvastainen. Viimeisimmässä The Economist Intelligence Unitin (The EIU) tekemässä Safe City Index -listauksessa (2021), Amsterdam on rankattu maailman kuuden turvallisimman kaupungin joukkoon – ollen samalla Euroopan toiseksi turvallisin kaupunki Kööpenhaminan jälkeen!
Useimmat vanhat talot kanaalien varsilla ovat täällä varsin kapeita. Tämä johtuu siitä, että aikoinaan talon omistajalle lankeava verojen määrä määräytyi maksettavaksi talon julkisivun leveyden mukaan. Tämän vuoksi talot oli tapana rakentaa hyvin kapeiksi, mutta toisaalta korkeiksi. Punaisten lyhtyjen alueella sijaitseva kaupungin kapein talo on vain 2,2 metriä leveä. Siellä sijaitsee nykyään Amsterdamin pienin teekauppa.
Oman kiehtovan lisänsä Amsterdamin katukuvaan tekevät lukuisat asuntolaivat kanaalien varsilla. Kyseessä on täällä päin suhteellisen yleinen asumismuoto; asuntolaivoja on kaupungissa yli 2500.Kanaalien lisäksi Amsterdamissa riittää pyöräilyreittejä – yli 500 kilometrin edestä. Jalankulkijan näkökulmasta tuntui, että pyöräilijöiden kanssa sai olla vielä autoliikennettäkin tarkempana ja pitää huolen siitä, ettei vahingossa eksy kulkemaan polkupyörille varatuille väylille.
Amsterdamissa on lähes 850 000 polkupyörää kaupungin asukasluvun ollessa reilu 820 000. Kaupungissa tapahtuu vuosittain 50 000 – 80 000 polkupyörävarkautta. Jopa 25 000 polkupyörää katoaa vuosittain Amsterdamin kanaaleihin.
Amsterdamilaiset pyöräilevät muuten yhteensä kaksi miljoonaa kilometriä per päivä. Matka vastaa 50 kertaista matkaa planeettamme ympäri. (Lähde: www.iamsterdam.com).
Pyöräily ei ole ainoa tapa liikkua vaivattomasti ympäri kaupunkia. Amsterdamissa on hyvin kattava ja toimiva julkinen liikenne, jota yli 700 000 ihmistä käyttää päivittäin. Raitiovaunujen, bussien ja metron avulla on helppoa liikkua paikasta toiseen.
Pyöräilykulttuurin ja julkisen liikenteen suosion lisäksi Amsterdam on muutenkin vihreä kaupunki. Kaupungista löytyy yli 40 puistoa ja lisäksi Amsterdam on asettanut itselleen hyvin kunnianhimoisia ympäristötavoitteita muun muassa päästövähennysten sekä hiilineutraaliuden suhteen (https://www.amsterdam.nl/en/policy/sustainability/). Amsterdamiin viitataankin usein Euroopan ekopääkaupunkina sekä Euroopan vihreimpänä kaupunkina.
Amsterdamin kaduilla ja kanaalein varsilla käppäillessä tuli jälleen vahva tunne siitä, että tänne voisi vielä joku päivä kenties muuttaa asumaan – ainakin vuodeksi pariksi. Tekeminen ja näkeminen ei ainakaan loppuisi kesken ihan heti.
Ravintolasuositus: Mossel & Gin
Nimi kertoo melkolailla olennaisen. Löysimme tiemme tänne Westerpark-puistossa sijaitsevaan ravintolaan viime Amsterdamin vierailullamme sattumalta ja viihdyimme silloin mainiosti. Muistissani oli kirkkaana edelleen listan lukuisat kiinnostavat gin & tonic -drinkit sekä monet eri tavoin maustetut sinisimpukat.
Viime kerralla nautimme simpukkamme Thai-mausteilla tarjoiltuna. Tällä kertaa valitsimme niihin kermaisen tryffelikastikkeen. Tryffelikastike oli nappivalinta – oli parhaat sinisimpukat mitä on koskaan syöty!
Kuva: Myöskään inkiväärillä ja limellä maustetussa talon gin & tonic -drinksussa ei ollut valittamista.Simpukat tarjoiltiin perinteiseen tapaan ranskalaisten kera. Ilahduimme suuresti, kun pöytäämme tuodut tolkun tuubit Gin-ketsuppia sekä Gin-majoneesia oli tarkoitettu meille mukaan otettavaksi. Huikeaa! Varsinkin gin-aromisesta majoneesista on ollut vanissa kokkaillessamme paljon iloa.
Ravintolasuositus: Vegan Temple bar
Lieneekö valtavalla nälällä osuutta asiaan, mutta täällä söin elämäni parhaan vegaanisen burgerin ja ladatut ranskalaiset! Olemme Craigin kanssa yksimielisiä siitä, etteivät edes legendaariset Vegan Junk Food Barin kaikin puolin mainiot burgerit täysin yllä vastaavaan makuelämykseen.
Savuinen ja lihaisa Moving Mountains -pihvi sämpylän välissä oli vanha, miellyttävä tuttavuus, mutta mistä ihmeessä paikan päällä loihdittiin lähestulkoon aidon tuntuiset pekonisuikaleet ranskalaisten joukkoon sekä burgerin väliin?? Tarjoilija myhäili uteluillemme, muttei suostunut kertomaan vegepekonin salaisuutta. Täältä on kuulemma moni ”lihansyöjäkin” poistunut kylläisenä ja tyytyväisenä – iso suositus!
Listalta löytyvä vihreäsämpyläinen weed burger jäi vielä toistaiseksi kokematta.Vegan Temple bar sijaitsee Lange Leidsedwarsstraat -nimisellä kadulla, joka oli täynnä kutsuvan näköisiä ravintoloita ja keittiöitä eri maailman kolkista.
Camping Zeeburg – täydellinen tukikohta city-viikonlopun viettoon
Olimme onnekkaita, kun meille sattui löytymään sähkötön parkkitila lähestulkoon täyteen buukatulta Zeeburgin leirintäalueelta vain parin päivän varoajalla.
Kahden yön vierailu kustansi meiltä yhteensä 55 euroa. Vaikka kyseessä ei ollut sinänsä mikään edullinen lysti, rahalleen sai mukavasti vastinetta.
Värikäs ja eloisa lerintäalue toi viboillaan hyvällä tavalla mieleen Väli- ja Etelä-Amerikan hostellit, joissa vietin suurimman osan syksyjen 2017 ja 2018 välisestä ajasta.
Leirintäalueella oli normaalien leirintäaluemukavuuksien lisäksi oma ravintola-baarinsa, ulkoilmakeittiö ruoanlaittoa varten sekä pieni kauppa. Alue oli siisti ja väkimäärästään huolimatta rauhallinen; edes leirintäalueen vilkkaan ravintolan illanvieton äänet eivät kantautuneet myöhään lauantai-iltana leiriimme saakka.
Vanimme ”parkkiruutu” leirintäalueella sijaitsi ruohikolla vuohiaitauksen vieressä. Aitauksessa käyskenteli kaksi vuohta, joiden touhujen seuraamisessa riitti ihmeteltävää Torrekselle ja Vascolle.
Parasta oli kuitenkin leirintäalueen sijainti: vajaan 10 minuutin kävelymatkan päässä ratikat nro 3 ja 14 vievät suoraan kaupungin keskustaan alle 20 minuutissa. Näillä pääsi kätevästi kulkemaan keskustan ja leirintäalueen väliä. Tosin ensimmäisenä iltana kävelimme puolivahingossa koko reilu neljän kilometrin paluumatkan keskustasta leirintäalueelle.
Kahden päivän passi julkisten kulkuneuvojen käyttöön kustansi 13,50 euroa per henkilö, ja sen sai kätevästi ostettua Zeeburgin leirintäalueen kioskista. Koirat matkustavat Amsterdamin julkisissa vaivattomasti veloituksetta.
Wondr experience
Sunnuntaina koirat jäivät muutamaksi tunniksi lepäämään keskenään leirintäalueelle, kun suuntasimme Craigin kanssa humputtelemaan keskenämme WONDR experience -nimiseen…. hmm, jonkin sortin interaktiiviseen taide-/elämysnäyttelyyn.
Konfettisadetta, vaahtokarkkeja, peilihuonetta, jättimäinen pallomeri, discopalloja, glitteriä, musiikki-instrumentteja… Oli ihan viihdyttävää päästä pitämään hauskaa erilaisissa mielikuvituksellisissa, taiteen ja viihteen sekoittavissa installaatioissa. Etenkin pallomeriteema toimi yllättävän hyvin näin ”varttuneemmallakin iällä”.
Samalla tuli kuitenkin kieltämättä sellainen fiilis, että tänne tullaan lähes yksinomaan kameroiden kanssa kiinnostavan somemateriaalin sekä Instagram-kontentin perässä. No, kyllähän muutama meidänkin hullutteluhetkemme ikuistaneista kuvista on löytänyt tiensä sosiaaliseen mediaan, mutta samalla jäivät myös mukavat muistot hauskasta, takuulla tavanomaisesta poikkeavasta iltapäivästä.
WONDR experienceä voi suositella luoville, lapsenmielisille ja hauskasta valokuvaustuokiosta innostuville vaikkapa sateisen Amsterdam-päivän viettoon. Liput pitää varata netin kautta etukäteen tietylle kellonajalle, mutta ainakin meidän tapauksessa tämä onnistui hyvin vielä edellisenä päivänä.
Veluwezoomin Kansallispuisto
Hollannissa voi päästä nauttimaan hektisen kaupunkielämän vastapainoksi myös luonnonrauhasta. Alankomaissa on yhteensä kaksikymmentä kansallispuistoa. Eteläisessä hollannissa sijaitseva Veluwezoomin kansallispuisto on näistä kaikista vanhin.
Hollantilaiseen tapaan Veluwezoomin kansallispuistoon pääsee tutustumaan myös pyörän selässä. Kansallispuisto sisältää kävelypolkujen lisäksi kymmeniä kilometrejä asfaltoituja pyöräilyreittejä.
Veluwezoomin maisemissa retkeillessään voi törmätä muun muassa kauriisiin, villisikoihin, näätiin, kettuihin ja mäyriin. Meitä vastaan tuli kuitenkin ainoastaan pari hevosta – sekä näiden lisäksi muutama polun poikki luikerteleva käärme! Vaikka kyy on tunnettu asukki Hollannissakin, eivät nämä kyseiset yksilöt (pikaiseen tutkimustyöhön, eli googletukseen pohjautuen) olleet ilmeisesti kuitenkaan myrkyllisiä.
Tämä keskellä patikkapolkua päivää paistatellut hevonen ei ollut moksiskaan lähestyessämme. Ohitimme sen koirien kanssa varoen eläimen seisoskellessa lungisti paikoillaan.Vierailemamme Posbank-niminen kansallispuiston osa on ilmeisesti kansallispuiston ja samalla koko Hollannin parhaita kohteita kanervaniittyjen ihailuun. Kanervat kukoistavat lilassa väriloistossaan vuosittain elokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ulottuvana ajanjaksona. Me vierailimme puistossa 13.9, jolloin värit olivat vielä voimissaan, mutta pikku hiljaa kuitenkin jo hiipumaan päin.
Kaikista optimaalisin ajankohta kanervaniittyjen ihailuun on ilmeisesti elokuun viimeinen viikko. Maisema on maagisimmillaan “kultaisena tuntina”, eli heti auringonnousun jälkeen ja ennen auringonlaskua.
Teimme reilu viiden kilometrin iltapäiväkävelyn täällä Posbankin alueen nummilla, niityillä ja metsiköissä. Parkkipaikalta lähtevät eripituiset reitit (noin 3 km 5 km ja 7 km) oli viitoitettu selkeästi erivärisin nuolin pitkin matkaa.
Amsterdamista ajomatkaa tänne luonnonrauhaan kertyi kaikkiaan puolisentoista tuntia. Jos Hollannin matkallaan haluaa kokea eloisien kaupunkien lisäksi luonnonläheisempää menoa, voi Posbank tai jokin muu Veluwezoomin kansallispuiston alueista olla vierailun arvoinen kohde.
Kinderdijkin tuulimyllyt
Rotterdamin lähistöllä eteläisessä Hollannissa sijaitsee Kinderdijk -niminen Unescon maailmanperintökohde. Tämä on kenties se kaikista ikonisin ja kuuluisin paikka legendaaristen hollantilaisten tuulimyllyjen ihailuun.
Paikan päällä on 19 kappaletta 1740-luvulta tähän päivään saakka säilynyttä tuulimyllyä, joista muutama on nykyisin osa museota. Tuulimyllyjä pääsee ihailemaan ulkoa päin ilman sisäänpääsymaksua, kun taas sisäänpääsystä museoon ja tuulimyllyihin perintään pieni maksu. Tuulimyllyjen ympäristössä kanaalien varsilla pääsee liikkumaan joko pyöräillen tai jalkaisin.
Itse päädyimme tällä kertaa ilmaiseen lystiin ja ihailemaan tuulimyllyjä ainoastaan ulkoa käsin. 
Suuri miinus tulee siitä, että matkailuauton saaminen luvalliseen parkkiin lähimaillekaan tuulimyllyjä on lähestulkoon mahdotonta. Pyrkiessämme pysäköimään viralliselle parkkipaikalle käännytti pysäköinninvalvoja meidät sisäänkäynnillä pois vedoten siihen, että pysäköintialue on ainoastaan henkilöautoille tarkoitettu.
Kiertelimme hyvän tovin ja sahasimme useita kilometrejä edes takaisin yrittäessämme löytää luvallisen parkkipaikan campperillemme. Kinderdijkin asukkaat ovat kuulemma raivoissaan, jos huomaavat matkailuajoneuvoja pysäköidyn jonnekin kylän asukkaiden käyttöön varatuista parkkipaikoista, eikä meitä huvittanut lähteä kokeilemaan onneamme.
Lopulta ei auttanut muu kuin lähestyä jälleen virallisen parkkipaikan pysäköinninvalvojaa. Kun hän oli käännyttämässä meitä jälleen kerran pois, utelimme häneltä, mihin ihmeeseen sitten oikein voisimme campervanimme luvallisesti parkkeerata.
Ilmeisesti valvojallakaan ei ollut tarjota meille mitään vastausta. Hän silmäili vaniamme ja ilmeisesti todettuaan sen mahtuvan tarvittaessa normaaliin parkkiruutuun päästi kuin päästikin meidät parkkipaikalle. Maksoimme kiitollisina 7,5 euron pysäköintimaksun tuumaillen, että jälleen kerran retkeilyauto oli osoittanut meille etunsa suurempiin asuntoautoihin verrattuna.
Bonuskohde: Hannun ja Kertun pannukakkutalo
Matkalla Amsterdamiin pysähdyimme täällä Zeewolden kunnassa sijaitsevassa sadunomaisessa paikassa pannukakuille. Lasten (sekä lastenmielisten) kanssa Hollannissa reissaavien ei kannata ohittaa tätä kohdetta! Sisäänpääsy pieneen mielikuvitukselliseen leikkipuistoon / fantasiamaailmaan on täysin ilmainen.
Reilu 20 vuotta nuoremmalle Emmalle tämä paikka olisi ollut unelmien täyttymys- ja jopa +30 vee Emmakin hieman innostui.Paikan ravintolakin on itsessään elämys mielikuvituksellisine arkkitehtuureineen ja sisustusratkaisuineen; esimerkiksi paikan lattia liikkui välillä ylös ja alas. Katon rajassa noita-akka soitti toisinaan uruillaan musiikkia.
Noita-akka urkuineen. 
Pöydänjalat – kirjaimellisesti.
Näistä pannukakuista seurasi ähky. Täällä on pannukakkujen lisäksi tarjolla muutakin suolaista ja makeaa. Pöytävaraus on suositeltava etenkin loma-aikoihin ja viikonloppuisin. Me saimme pöydän huoletta ilman varaustakin, kun saavuimme pannukakuille perjantai-aamupäivästä melkolailla heti paikan auettua.
Toivottavasti sait postauksestani hyödyllisiä vinkkejä omalle Hollannin reissullesi! Joko olet tutustunut muihin maakohtaisiin matkakertomuksiimme? Pääset kohdemaapostauksiin oheisista linkeistä!
Belgian kaupunkikohteet Brugge ja Ghent
Ranskan suurimmat plussat ja miinukset
Espanjan suurimmat plussat ja miinukset
Portugalin suurimmat plussat ja miinukset
Giethoorn kuulostaa ja näyttää kyllä miellyttävältä paikalta. Täytyy pitää mielessä, kun Hollannissa tulee vierailtua, en ollut paikasta aiemmin kuullut. Mutta kyllähän Amsterdam silti taitaa olla se kaikkein kiinnostavin kaupunki. Tuli muuten suurena yllätyksenä, että maassa on 20 kansallispuistoa, olisin arvannut paljon pienempää lukua.