Kootut vinkit Uuden-Seelannin roadtripille

Valmistaudu elämäsi matkalle

Uusi-Seelanti on roadtrippaajan unelmakohde. Maa hämmästyttää kauneudellaan ja luonnon monimuotoisuudellaan. Se on kuin luotu itsenäisen luonto- ja maisemamatkaajan koluttavaksi. Vanlife täällä päin maailmaa on vertaansa vailla.

Seuraavat 15 vinkkiä auttavat sinua suunnittelemaan ja  valmistautumaan omaan unelmiesi reissuun!

1. Hae sähköinen matkustuslupa ennakkoon

Suomalainen ei tarvitse Uuteen-Seelantiin matkustaakseen viisumia. Kuitenkin vuodesta 2019 lähtien Uuteen-Seelantiin matkaavan tulee hakea etukäteen sähköistä matkustuslupaa (NZeTA).

Lupa pitää olla valmiiksi anottuna ja maksettuna ennen maahantuloa. Kätevimmin ja edullisimmin matkustuluvan hakeminen onnistuu mobiilisovelluksen kautta. Tarkemmat ohjeet löydät täältä.

Matkustusluvan yhteydessä suoritetaan International Visitor Conservation and Tourism Levy –niminen maksu. Se ohjataan Uuden-Seelannin luonnonsuojeluun.  Kaiken kaikkiaan matkustuslupa sekä luonnonsuojelumaksu kustantavat noin 25 euroa. Mobiilisovelluksen kautta prosessi sujui ihan näppärästi kotisohvalta, eikä siihen mennyt kauaa aikaa.

Tarkista, että passisi on voimassa vähintään 6 kuukautta matkan jälkeen!

2. Yksi maailman tiukimmista tulleista

Tälle on syynsä: Uuden-Seelannin luonto kasvillisuuksineen, eliöineen ja mikrobeineen sai kehittyä omalaatuisekseen kymmeniä miljoonia vuosia ennen ensimmäisten ihmisten saapumista saarelle.

Näin omalaatuinen ekosysteemi on hyvin haavoittuvainen ja hauras. Vierailijoiden tahallisesti tai tahattomasti mukanaan tuomat vieraslajit voivat koitua haitallisiksi, jopa kohtalokkaiksi paikalliselle luonnolle.

Tämän takia tee elämäsi helpoksi äläkä edes yritä tuoda mukanasi maahan mitään elintarvikkeita tuoreista hedelmistä tai vihanneksista puhumattakaan. Jo yhdestä taskuun unohtuneesta mandariinista voi seurata monen sadan euron sakko.

Koska myös puutavara ja puusta valmistetut tuotteet ovat pääsäännön mukaan kielletyllä listalla, emme uskaltaneet pakata mukaamme edes retkikuksiamme epätodennäköisen, mutta kuitenkin mahdollisen konfiskaation pelossa.

Biosecurity-tullissa laukkusi läpivalaistaan mahdollisten kiellettyjen esineiden ja elintarvikkeiden varalta. Jos olet yhtään epävarma, kannatko mukanasi mitään potentiaalisesti kiellettyä, kannattaa valita varmuudeksi ”tullattavaa” jono.

Äidin vaelluskengät ja meidän teltta joutuivat tarkempaan syyniin, sillä jopa vieraalta mantereelta kantautuva maa-aines voi sisältää paikalliselle luonnolle haitallisia vieraita mikrobeja.

Välttyäksesi ongelmilta tutustu etukäteen kiellettyihin ja luvanvaraisiin tavaroihin Uuden-Seelannin tullin sivuilla. 

3. Valmistaudu olemaan offline

Helpoiten nettiin pääsyn reissun aikana varmistaa, kun hankkii puhelimeensa paikallisen SIM-kortin. Lentokentällä useampi eri puhelinoperaattori myy SIM-kortteja, joihin on valmiiksi ladattu esimerkiksi 10 Gt dataa. Tämä saattaa diilistä riippuen sisältää rajattoman Facebookin, Instagramin ja Whatsappin käytön.

Itse maksoimme muistaakseni kukin omasta puhelinliittymästämme reilu 30 euroa. Tällä summalla saatu datamäärä riitti hyvin muutaman viikon surffailuihin.

Uudessa-Seelannissa nettiyhteyden toimivuuteen ei ole kuitenkaan läheskään aina luottaminen. Etelä-Saarella matkatessamme eteemme tuli lukuisia katvelaueita, jolloin SIM-kortin 4G-verkko katosi teille tietämättömille. Jotkut leirintäalueet tarjosivat käyttöön omaa (vaihtelevasti toimivaa) WIFIään, monesti  muutaman euron lisämaksua vastaan.

Kannattaakin ladata leffat, soittolistat ja Google Mapsin offline-kartat valmiiksi älylaitteille.

Roadtrippaajan paras ystävä tien päällä Uudessa-Seelannissa on CamperMate -niminen sovellus. Sovelluksen kautta löytää kaikki leirintäalueet, niin viralliset kuin puskaparkitkin, vedenottopisteet, bensa-asemat ynnä muut tärkeät palvelut tien päällä matkaavalle. Kannattaa ladata tästäkin sovelluksesta offline-versio ennen tien päälle suuntaamista. 

4. Ennakkovaraukset kuumimman sesongin aikaan

Ainakin joulun-uudenvuoden aikoihin suosituimmat Holiday park -leirintäalueet buukataan usein täyteen jo hyvissä ajoin. Jos siis kaipaa reissultaan ennakoitavuutta ja ”täyden palvelun” fasiliteettejä, kannattaa varaukset näihin Holiday park -kohteisiin hoitaa ajoissa kuntoon. Varausten teko onnistuu yleensä helposti netissä.

Oma reissumme ajoittui juurikin tähän ruuhka-aikaan joulun-uudenvuoden tienoille. Teimme ennakkovaraukset Wanakan, Queenstownin ja Nelsonin leirintäalueille viikkoa paria ennen matkaa. 

Näiden Holiday Park -kohteiden lisäksi maassa on yli 200 Department of Conservation –nimisen viranomaisen ylläpitämää DOC-leirintäaluetta. Näistä moniin ei voi tehdä ennakkovarauksia, vaan leiripaikan saa saapumisjärjestyksessä. Maksu suoritetaan itsepalveluperiaatteella, käteistä tulisi varata tätä varten tasaraha.

Kevät ja syksy (meidän kevät = Uuden-Seelannin syksy ja päinvastoin) ovat matkailun kannalta shoulder seasonia. Tällöin voi olla hyvä ajankohta reissulle; turistivirtoja on vähemmän ja leirintäalueilla on hyvin tilaa. Myös hinnat ovat usein edullisempia.

Näiden lisäksi on olemassa mahdollisuus freedom camping -majoitukseen. Tästä päästäänkin seuraavaan vinkkiin:

5. Varmista, että campervanisi on self-contained -tarralla varustettu

Valitsemalla self-contained -tarralla varustetun vuokra-auton mahdollistaa itselleen spontaanimman matkanteon ja yöpymisen leirintäalueiden lisäksi myös puskaparkeissa.

Ollakseen self-contained -sertifioitu ajoneuvossa pitää olla muun muassa pesuallas, juokseva vesi, harmaavesisäiliö sekä vähintäänkin jonkinnäköinen kasettikäymälä. 

Vaikka näistä ”täyden varustelun” matkailuajoneuvoista joutuukin vuokrausvaiheessa pulittamaan pitkän pennin, voi rahaa säästyä majoituskustannuksissa, kun joka yö ei tarvitse turvautua leirintäalueiden fasiliteetteihin.

Ilman asianmukaisella tarralla varusteltua matkailuautoa puskaparkkeilu on laitonta. Tätä oikeasti valvotaan, ja sääntöjä rikkovalle reissaajalle rapsahtaa helposti parinsadan dollarin sakko.

Joillain alueilla, kuten Wanakan ja Queenstownin lähistöllä, freedom camping on nykyisin kokonaan kielletty. Vastuuttomasti leiriytyvät ja sottaavat turistit saavat syyttää tästä ainoastaan itseään.

Muista olla aina ja joka tilanteessa vastuullinen matkailija; älä jätä luontoon minkäänlaisia jälkiä vierailustasi esimerkiksi roskien tai jätösten muodossa!

A-luokan reissaaja jättää leiripaikkansa ympäristöineen vieläkin puhtaammaksi kuin mitä paikka oli sinne saavuttaessa.

6. Budjetoi bensaan

Polttoaine on täällä päin maailmaa kallista. Jucy-campervanimme pienen tankin ja automaattivaihteiston vuoksi meistä tuntui, että saimme olla lähes jatkuvasti huoltoasemalla lisää löpöä sen sisuksiin tankkaamassa. Tämä kävi ennakoitua enemmän kukkaron päälle. Diesel on reilusti edullisempaa.

7. Älä odota campervanistasi tilaihmettä 

Tämän kaikki retkeilyautoelämään jo täällä puolen maailmaa tottuneet tietänevätkin. Niille puolestaan, jotka eivät välttämättä tiedosta asuntoauton ja retkeilyauton euroa, varoituksen sana tässä vaiheessa paikallaan. 

Kannattaa tiedostaa, että neljällekin hengelle mitoitettu retkeilyauto on ahdas ja epäkäytännöllinen majoittua kaikille neljälle henkilölle samanaikaisesti. Lisäksi katon rajassa oleva, auton ainoa pysyvä sänky, voisi olla liian ahdas ja tukala vähänkään suuremmalle henkilölle – saati ahtaan paikan kammoiselle.

Ensimmäistä teltassa vietettyä yötä lukuun ottamatta vietimme Craigin kanssa yömme campervanin niukkatilaisessa alkovin sängyssä vanhempieni nauttiessa parin viikon ajan telttamajoituksesta. Jos saman campervanin kyytiin on lähdössä useampi kuin kaksi henkeä, suosittelenkin teltan mukaan pakkaamista.

8. Vastuullisesti tien päällä 

• Kuski: muista tilata kansainvälinen ajokortti Autoliitosta ennakkoon!

• Valmistaudu vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Älä ole yksi niistä turisteista, jotka aiheuttavat vaaratilanteita ajamalla vastaantulevaa liikennettä vastaan heidän kaistallaan.

• Varaa matkantekoon reilusti aikaa. Kannattaa huomioida, että Google mapsin ilmoittama ajoaika on täällä päin maailmaa yleensä reippaasti alakanttiin. Google ei näytä ymmärtävän mutkaisten teiden (saati valokuvauspaussien) vaikutusta matkanteolle. Ohituskaistoja on harvassa, eikä kapeilla mutkaisilla teillä ohittaminen käy käden käänteessä.

• Valokuvaus-pysähdyksillä on tärkeää huomioida liikenneturvallisuus ja varmistaa, että auto on asianmukaisesti parkkeerattuna – ei siis missään nimessä keskellä tietä tai vaarallisesti mutkassa (tämä ei ikävä kyllä ole kaikille matkailijoille itsestäänselvyys). Pysäköi ainoastaan turvallisiin paikkoihin; pysäköintiin tarkoitetuille levikkeille ja parkkipaikoille. 

• Oleellinen osa tie-etikettiä on ajaa tilaisuuden tullen levikkeelle ja päästää nopeammat ajoneuvot ohi. Tästä saa usein lyhyen tööttäyksen kiitokseksi.

  

9. Panosta käytännölliseen ja säänpitävään kerrospukeutumiseen

Jätä kauluspaidat, jakut ja korkkarit suosiolla kotiin. Panosta sen sijaan kerrospukeutumiseen sekä säänpitävään vaatetukseen. Pukeutumiskoodi on kaikkialla hyvin rentoa. Baareihin ja ravintoloihinkin voi hyvin poiketa kasuaalisti vaelluskengissä ja tuulitakissa.

Vuodenajat ovat Uudessa-Seelannissa luonnollisesti vastakkaiset Suomeen nähden. Meidän reissumme Uuteen-Seelantiin ajoittui keskikesään, eli joulu-tammikuun vaihteeseen. Kesäaikaankin matkatessa kannattaa varustautua lämpimillä vaatteilla ja pakata rinkkaan muun muassa pipot, hanskat, lämmin kerrasto ja sateenpitävä kuoritakki.

10. Passi mukaan supermarkettiin

Tämä siinä tapauksessa, että suunnittelet nappaavasi mukaan yhdenkään olusen taikka viinipullon ja näytät alle 30-vuotiaalta.

Ensimmäisellä kerralla olin imarreltu 30-vuotias, kun supermarketin kassalta patistettiin noutamaan henkkarit campervanista. Toisella kertaa homma jo tympäisi. Suomalaisesta ajokortista ei ole muuten tässä suhteessa mitään hyötyä. Ikäraja alkoholin ostolle Uudessa-Seelannissa on muuten 18-vuotta.

11. Petollisen polttava aurinko

Otsonikerros on Uuden-Seelannin kohdilla tavallista ohuempi. Täällä jopa paksunahkaisempikin tyyppi polttaa hipiänsä nopeasti ilman asianmukaista suojakerrointa. 

Esimerkiksi isäni, joka ei koskaan pala (eikä ikinä koske aurinkorasvaan Suomessa tai oikeastaan missään muuallakaan) kärähti täällä alta aikayksikön ensimmäisenä aurinkoisena päivänä. 

12. Varustaudu oikein erämaahan

Uusi-Seelanti on yksi maailman upeimmista luontokohteista ja sen parasta antia ovat monet uskomattoman hienot kansallispuistot ja vaellusreitit.

Uuden-Seelannin erämaat voivat olla kuitenkin myös kohtalokkaita varomattomalle tai huonosti varustautuneelle vierailijalle.

10 vuodessa 2007-2017 Uuden-Seelannin kansallispuistoissa tapahtui yhteensä 57 kuolemantapausta. Vuonna 2019 vain yhdeksässä kuukaudessa ainakin 11 vaeltajaa menehtyi kahdeksalla eri vaellusreitillä: https://www.stuff.co.nz/travel/travel-troubles/118176741/the-most-dangerous-and-deadly-places-to-tramp-in-new-zealand

Muutamat perusasiat muistamalla ja oikein varustautumalla voi välttää suurimmat riskit:

• Ota etukäteen selvää vaellusreitin ominaisuuksista ja valitse reittisi pituus ja vaikeustaso seurueesi kuntotason ja käytettävissä olevan ajan mukaisesti. Ota huomioon, että haastavat sääolot voivat nostaa reitin vaikeustasoa huomattavasti.

• Varustaudu asianmukaisilla kengillä, kerrospukeutumalla, sateenpitävällä takilla, lämpimällä päähineellä ja käsineillä, aurinkorasvalla ja pienellä ensiapu-/ selviytymispakkauksella. Pakkaa reppuusi riittävästi ruokaa ja vettä – mieluiten vähän liioitellusti kuin liian vähän.

• Valmistaudu siihen, että puhelimen signaali saattaa kadota reitillä kuuluvuuksien ulottumattomiin.

• Pidä huoli siitä, että joku tietää suunnitelmistasi – varsinkin jos suuntaat vaellukselle yksin.

Uudessa-Seelannissa on hyvin yleistä nauttia ensin aurinkoisesta ulkoilusäästä ja hetkeä myöhemmin saada niskaansa kunnon rankkasade. Suuren valtameren ympäröimällä vuoristoisella saarella sää muuttuu jatkuvasti ja hetkessä ääripäästä toiseen nopeammin kuin esim. meillä lättänässä manner-Suomessa on totuttu.

13. Hyödynnä hanavettä 

Hanavesi on täällä Suomen tapaan täysin turvallista juoda ja maistuu hyvältä. Kestopulloa käyttämällä ja hanoista uudelleen täyttämällä säästät luontoa ja ehkäiset muovijätteen syntymistä.

Uusi-Seelanti panostaa selkeästi kierrätykseen sekä muovijätteen minimoimiseen – esimerkiksi muoviset ostoskassit ovat olleet kokonaan kiellettyjä vuodesta 2019. Ole vastuullinen matkailija ja kanna oma kortesi kekoon ympäristön puolesta!

14. Shit happens – jopa täällä 

Väkivaltatilastojen valossa Uusi-Seelanti on yksi maailman turvallisimpia maita ja kiivit yleisesti leppoista, hyväntahtoista porukkaa. Paikka suorastaan huokuu lintukodon fiilistä. Myös turisteihin kohdistuvien rikosten näkökulmasta Uusi-Seelanti on yleisesti hyvin turvallinen maa.

Mutta kuten kaikkialla muuallakin, kannattaa täälläkin päin maailmaa pitää kuitenkin terve järki matkassa. Toisinaan esimerkiksi matkailijoiden käytössä olevat ajoneuvot joutuvat varkauden kohteeksi.

Älä anna tilaisuutta tilaisuudelle tehdä varasta. Lukitse ovet ja sulje ikkunat aina poistuessasi campervanisi näköpiiristä. Älä jätä arvoesineitä koskaan autoon näkyville tai muutenkaan henkilökohtaisia tavaroitasi vartioimatta. Jos jätät passisi autoon, kätke se hyvin, mutta mieluiten pidä se mukanasi.

Käteistä ei kannata jättää autoon tai muutenkaan kantaa mukanaan suuria määriä – kortilla voi maksaa lähestulkoon joka paikassa ja käteistä saa nostettua helposti automaateista.

15. Varustaudu seikkailumielellä ja mielellään joustavalla aikataululla

Uuden-Seelannin kesyttämätön luonto, vulkaaninen maaperä ja maan sijainti kahden mannerlaatan törmäysvyöhykkeellä takaavat sen, että lähes mitä tahansa voi tapahtua!

Maassa järisee noin 15 000 kertaa vuosittain – ja vaikkakin ainoastaan noin 150-200 näistä maanjäristyksistä on sellaisia että ihminen ne tuntee – voivat ne pahimmillaan olla hyvinkin rajuja ja tuhoisia. Kaikouran 2016 vuoden, 7,8 richterin maanjäristys on tästä hyvä esimerkki.

Näiden lisäksi muun muassa tulvat ja maanvyörymät saattavat muuttaa suunnitelmia ja blokata teitä. Tieverkosto on harva – jos joku tie tukkeutuu, ei korvaavaa vaihtoehtoa välttämättä ole. Tämä voi tarkoittaa pahimmillaan lähes koko saaren mittaista kiertoreittiä tai jopa mottiin jäämistä.

Esimerkiksi juuri ennen meidän reissua tie Franz Josephille oli poikki useita päiviä tulvien ja niiden aiheuttamien maanvyörymien tukkiessa tiet.

Tämä kannattaa ottaa huomioon myös lentoaikatauluissa. Jos lento on aikaisin, kannattanee lentokentän lähettyville – yleensä Eteläsaarella Christchurchiin – suunnata jo edeltävänä iltana.

Ajaessamme Kaikourasta kohti Christchurchia lähtöpäiväämme satuimme ohittamaan rekan, jonka ilmeisesti huolimattomasti kiinnitetty valtava konttilasti oli kaatunut eräässä kurvissa tielle lähes poikittain. Viereinen kaista jäi onneksi juuri ja juuri vapaaksi. Vaikka liikenne ruuhkautui onnettomuuden johdosta, tie pysyi auki ja matkamme pystyi jatkumaan. Korvaavaa reittiä ei google mapsin perusteella olisi ollut tarjolla, joten vähänkään huonompi tuuri ja olisimme todennäköisesti myöhästyneet alkuillan lennoltamme.

Lukuisten mahdollisten muuttujien johdosta lentoaikataulujaan ei muutenkaan välttämättä kannata ketjuttaa liian tiukille. Varman päälle pelaaja ottaa lennon Aucklandista takaisin Eurooppaan vasta päivää paria Pohjoissaarelle saapumisen jälkeen. Christchurch- Auckland -väliset lennot lentävät suurinpiirtein tunnin välein ja ovat suhteellisen edullisia ja harvoin täyteen buukattuja – toisin kuin Aucklandista kohti Eurooppaa ja Suomea lähtevät yhteydet.

Kaipaatko lisää Uuden-Seelannin fiilistelyä? Lue täältä matkakertomus kahden viikon ropadtripiltä halki Eteläsaaren!