Bruggen keskiaikainen keskusaukio.

Neljä kaupunkipäivää Belgiassa

Kohokohdat: Brugge, Gent.

Monta hyvää syytä tykästyä Belgiaan

Syyskuun 21. päivä ylitimme Alankomaiden ja Belgian välisen rajan. Maisema pysyi tasaisena ja tiet vehreän viljelymaan sekä kastelukanavien ympäröiminä. Jos ei olisi ollut tarkkana, koko rajanylitys olisi voinut jäädä (jälleen kerran) huomaamatta. Kyllä tämä matkanteko Euroopassa on vaan ihanan helppoa!

Hollannissa viettämästämme viikosta voit lukea täältä!

Reilu 11 miljoonan asukkaan Belgia on kuuluisa etenkin maailmanluokan suklaastaan, vohveleistaan, lukemattomista eri oluistaan sekä maailman kärkiluokan jalkapallomaajoukkueestaan (nimeltään the Red Devils – punaiset paholaiset). Vohveleiden lisäksi myös ranskanperunat ovat nimestään huolimatta alunperin kotoisin juurikin Belgiasta!

Bloggaaja ahmimassa ranskalaisia suuhunsa.
Kansallisherkkujen äärellä Gentissä.

Belgian strateginen sijainti Euroopassa Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Maan nykyinen nimi Belgia on itse asiassa peräisin juuri roomalaisilta.

Maa oli 1300-luvulta 1600-luvulle saakka yksi Euroopan taiteen ja kulttuurin merkittävimpiä kehtoja. Tämän kulta-ajan jälkipolville jättämä perintö on vielä nykyisinkin hyvin havaittavissa muun muassa Gentin ja Bruggen kaupunkikuvassa.

Bruggen keskiakainen kellotapuli.
Bruggen keskiaikainen kellotapuli.

Meidän Belgiassa viettämämme aika suuntautui käytännössä kokonaan Flandersin alueelle maan pohjoisosaan, joka on hollanninkielistä seutua ja jossa elää 58 prosenttia maan väestöstä. Myös historialliset Bruggen, Gentin ja Antwerpenin kaupungit sijaitsevat tällä alueella.

Eteläisessä osaa maata puhutaan pääosin ranskaa. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgia on tuhansien oluiden maa. Tieto tarkasta lukemasta vaihtelee, mutta useimmat lähteet kertovat belgialaisten oluiden lukumäärän olevan yli 2200. Eli jos nauttisit yhden belgialaisen oluen päivässä, joutuisit – tai pikemminkin saisit – viettää maassa yli kuusi vuotta, ennen kun kaikki oluset olisi maisteltuna. Jokaisella oluella on lisäksi oma erityinen lasinsa!

Craig ja tiimalasin mallinen olutlasi Bruggen terassilla.
Kwak-olut tarjoillaan tiimalasin mallisesta lasista.

Eikö olut maistu? Saisiko siinä tapauksessa olla suklaata? Suklaata on valmistettu kaupallisesti Belgiassa 1630-luvulta lähtien. Tänä päivänä Belgiassa tuotetaan yli 173 000 tuhatta kiloa suklaata vuodessa ja maassa toimii yli 2000 suklaan valmistajaa.

Vanha suklaakauppa Bruggen keskustassa.
Vanha Chocolatier Bruggessa.

Omat kokemukseni Belgiasta rajoittuivat entuudestaan 12 vuoden takaiselle, pääosin Brysseliin suuntautuneelle yliopiston tiedekunnan opintomatkalle.

Olimme Craigin kanssa yksimielisiä siitä, mitkä olisivat tämänkertaisen Belgian vierailumme must see -kohteet. Euroopan unionin pääkaupunki saisi jäädä tällä kertaa väliin. Sen sijaan meitä houkutti päästä tutustumaan kahteen muuhun historiallisesti kiehtovaan kaupunkiin: Bruggeen ja Gentiin.

Tämänkertainen kaupunkiteemamme sopi sinänsä mainiosti Belgiaan, jonka 11 miljoonan asukkaan väestöstä jopa 98 prosenttia asuu kaupungeissa! 

Rakennuksia Bruggessa.
Talot kaupungeissa ovat Hollannista tuttuun tyyliin usein kapeita, mutta korkeita. Kuva Bruggesta.

Pikaisen selvitystyön perusteella Belgiassakaan ei ole Hollannin tavoin suositeltavaa iskeä matkailuajoneuvoaan yöksi parkkiin mihin tahansa puskaan.

Käytimme jälleen kerran apunamme Park4night-sovellusta etsiäksemme yösijamme luvallisista paikoista, joissa parkissa olevaa matkailuautoilijaa ei katsottaisi paikallisten tai poliisien toimesta kieroon.

Tulevan kaupunkiteeman vastapainoksi ensimmäinen yömme Belgiassa henki hyvin maaseutumaista tunnelmaa. Parkkipaikka löytyi lehmälaitumen viereiseltä parkkipaikalta pienestä Zuienkerken kylästä. Ainoa majapaikkaamme kantautuva ääni lehmien ruohon rouskutuksen lisäksi oli kylän kirkon kellojen kumahtelu.

Lehmät laitumella auringonlaskussa.
Näkymä majapaikastamme laitumelle.

Toinen luonnonläheinen majapaikka löytyi erään linnan parkkipaikalta, jossa saimme viettää yön rauhassa keskenämme. Paikan päällä pyörähti tosin pari kertaa illan / yön aikana poliisipartio tsekkaamassa, että kaikki oli kunnossa.

Campervan puskaparkissa illan hämärässä.
Rauhallinen yö puskassa linnan liepeillä.

Belgiassa sataa yleensä enemmän tai vähemmän runsaasti ympäri vuoden ja Brysseli on sadepäivien lukumäärässä mitattuna Euroopan suurista kaupungeista se kaikista sateisin. Meille sattuikin säiden suhteen huikea tuuri, kun syyskuun loppupuolella saimme nauttia päivittäin aurinkoisesta, kesäisen lämpimästä säästä.

Rentoilua ja päivän paistattelua leirintäalueella campervanin edustalla.
Päivän paistattelua Gentin leirintäalueella.

Brugge

Historian huumaavaa havinaa

Brugge on vajaalla 120 000 asukkaallaan Belgian kuudenneksi suurin kaupunki. Samalla se on maan matkailuvetonaula numero yksi – kaupungissa vierailee noin kahdeksan miljoonaa turistia vuosittain.

Kaupungin suosiolle löytyy hyvät syynsä. Bruggen historiallinen vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupungin keskusta on säilynyt lähes kokonaisuudessaan keskiaikaisessa asussaan.

Ja voin kertoa: Bruggen keskusta on kaikessa historiallisuudessaan pakahduttavan kaunis ja kiehtova. Kaupungin keskiaikaisista kaduista ja kujista ei meinannut kahdessa päivässä saada kerta kaikkiaan tarpeekseen! Brugge on ehdottomasti yksi ihastuttavimmista kaupunkikohteista, joita matkamme varrelle on tähän mennessä osunut.

Bruggen keskustan vanhoja taloja.

Bruggen keskusaukio.

Bruggen vanhan kellotapulin juurella.

Kaupungin keskusta on täynnä keskiaikaisia vaikuttavia monumentteja: Keskusaukio 1200-1400 luvuilta, kuuluisa 47 kellon kellotapuli 1200-luvulta, kaupungin raatihuone 1300-1400-luvulta, useita suuria ja komeita kirkkoja 1100-1500-luvuilta… Kuin keskellä keskiaikaista ulkoilmamuseota olisi.

Bruggen kellotapuli.

Vanha kaivo Bruggen vanhassa kaupungissa.

Bloggaajat ja borderterrierit Torres ja Vasco kanaalin äärellä Bruggessa.
Bruggessa on myös useita kanavia ja kaupunkia kutsutaankin myös Pohjoisen Venetsiaksi. Hetkinen – tämähän on jo kuultu kerran aiemmin Hollannin Giethoornissa!

Fun fact: Maailman ensimmäinen pörssi aloitti toimintansa Bruggessa vuonna 1309. Sana pörssi onkin saanut nimensä bruggelaisesta van de Borse -kauppiassuvusta, jonka vaakunassa on kolme rahapussia (burse).

Holvikaari Bruggen vanhassa kaupungissa.

Hovlikaarikäytävä Bruggen vanhassa kaupungissa.

Tykästyimme kumpikin kaupungin tunnelmaan sen verran, että aloin jo haaveilla asunnosta Bruggen vanhan kaupungin liepeiltä ja (etä)työpaikasta Euroopan Unionissa Brysselissä. Asuntojen hinnat olisivat täällä päin loppujen lopuksi selvästi esimerkiksi Amsterdamia edullisemmat!

No, aika näyttää, mihin tässä vielä lopulta Euroopan tourneen päätteeksi päädytään… :’)

Bruggen keskustaa iltavalaistuksessa.
Ajoittain oli pakko herkistellä kaupungin kauneutta ja sen käsinkosketeltavaa historiallista tunnelmaa lähes liikutuksen kyynel silmäkulmassa.

Bruggen vanhaa kaupunkia iltavalaistuksessa.

Toisena kaupunkipäivänämme Bruggessa meidät pysäytti kadulla nuori mies, joka osoitti ilahtuneena huomiota Torreksen ja Vascon suuntaan. Mies selitti innokkaasti näyttäen samalla kuvaa puhelimestaan, miten hänen veljellään ja tämän vaimolla on myös kaksi borderterrieriä – kuulemma kaupungin ainoat borderit. Myös Torres ja Vasco pääsivät poseeraamaan miehelle kuvaa varten.

Torres ja Vacso saivat Belgiassa muutenkin osakseen runsaasti positiivista huomiota. Eräs nainen tuli luoksemme Cambrinus -nimisessä oluttavernassa ja pyysi, että kirjoitamme rodun nimen hänelle paperilapulle muistiin.

Borderterrierit Vasco ja Torres Bruggen vanhassa kaupungissa.

Myös Gentin jokirannassa olusilla istunut pariskunta pysäytti meidät kysyäkseen ihastuneen kuuloisina, mikä rotu oli oikein kyseessä. Heillä kun oli harkinnassa koira ja rodun mietintä oli vielä vaiheessaan.

Borderterrierit Vasco ja Torres Gentin jokikadulla.
Tämä renttumaisen tyylikäs ulkonäkö sekä rennon huoleton olemus puree ilmeisesti belgeihin.

Noin 30 minuutin kävelymatkan päässä Bruggen vanhasta kaupungista löytyy Camping Memling -niminen viihtyisä lerintäalue, joka toimi tukikohtanamme kaupungissa vierailun ajan torstaista lauantaihin. Bussit olisivat kulkeneet säännöllisesti kaupunkiin ja takaisin aivan leirintäalueen vierestä, mutta (tavoillemme uskollisina) kävelimme mieluummin tuon reilu parin kilometrin matkan.

Ravintolatärpit

’t Brugs Beertje

Pieni, paikallista tunnelmaa henkivä kotoisa pubi, jolla on listassaan kolmisensataa belgialaista olutta.

Täällä kokeilin ensimmäistä kertaa legendaarista, kansainvälistäkin tunnustusta saanutta Delirium-olutta. Toimi!

Delirium-oluttuoppi baaripöydässä.

Kotoisa ’t Brugs Beertje -pubi sisältä päin kuvattuna.

Törmäsimme täällä hollantilaiseen mieheen, joka kuultuaan että olemme Suomesta selitti meille maahantuoneensa sijoitusmielessä tuhansittain suomalaisia Kyrö Long Drink -lonkeroita jälleenmyytäväksi belgialaisiin ravintoloihin.

Sitten tuli korona ravintolasulkuineen. Parhaillaan miehellä on kotonaan laatikko kaupalla suomalaista lonkeroa, joiden parasta ennen -päivämäärä on umpeutunut. Onneksi kaveri tuntui itse pitävän lonkerosta.

Le Trappiste

Pistäydyimme Le Trapisteen yksille, mutta ihastuimme paikan tunnelmaan emmekä meinanneet malttaa jatkaa matkaa – siispä otimme toisetkin. Tämä oluen ystäviä hemmotteleva entinen tynnyrintekijöiden työpaja sijaitsee 1200-luvulta peräisin olevassa, tiiliholvikaarien kannattelemassa ja kynttilöin valaistussa kellarissa.

Olutlasi Le Trappiste -ravintolan pöydällä.

Bprderterrieri Torres ja olutlasi Le Trappiste -ravintolassa.

Nimensä mukaisesti täällä saa myös Trappist-nimistä olutta. Trappist-nimitystä voidaan käyttää ainoastaan benediktiiniläisten trappistiluostareiden munkkien valvonnassa tehdystä luostarioluesta. Nimeen oikeutettuja luostareita on 11 ja kuusi näistä sijaitsee Belgiassa.

Pistäydyimme Le Trappisteen perjantai-iltapäivänä heti viiden jälkeen paikan auettua ja olimme paikan ainoat asiakkaat. Nuori, rento baarimikko kertoi meille mielellään paikan historiasta, eri oluista ja antoi lisäksi kohdevinkkejä tulevaa Gentin vierailuamme varten.

Delaney’s Irish Bar & Restaurant

Kyllähän jokaisessa itseään kunnioittavassa kaupungissa yksi irkkupubi pitää olla!

Olemme vierailleet Craigin kanssa Irish pubeissa ympäri maailmaa (muun muassa maailman korkeimmalla sijaitsevassa irkkupubissa Cuscossa, Perussa). Koska Craig on vain puoliksi irlantilainen, ei kyseessä liene hänen kohdallaan ihan vastaavanlainen synti, kuin että itse raahaisin meidät Espanjan tai Kreikan suomibaareihin.

Ja onhan näissä irkkupaikoissa oikeanlaista tunnelmaa! Olen Craigiin ja sitä myötä englantilaiseen pubikulttuuriin tutustuttuani tykästynyt englantilaisen / irlantilaisen pubin konseptiin: hyvän juoman ja rennon tunnelman lisäksi baarissa on mahdollista nauttia hyvää, kohtuullisesti hinnoiteltua ruokaa.

Ei siis mitään epäterveellistä perus grillimättöä, vaan ihan oikeaa, hyvin valmistettua ravintolatason ruokaa rennossa ympäristössä. Tällaisia paikkoja löytyy Suomessa harmillisen vähän.

Bloggaaja terassilla olutlasi kädessään.

Meidän oli tarkoitus poiketa Delaney’s Irish Barin terassille vain yksille nauttimaan aurinkoisesta Bruggesta ja vanhankaupungin tunnelmasta. Sitten satuimme havaitsemaan menussa täydellisen, kahdelle jaettavaksi tarkoitetun vegelautasen. Päätimme jäädä lounastamaan.

Craig, olut ja vege platter -annos.

Vege platter -annos.
Jos Bruggessa vieraillessaan tekee mieli ”lihaisaa” ja täyttävää vegeruokaa, niin Delaney’s Irish bar on varma valinta. Tämä valtava lautanen makkaroineen, marinoituine “kana”paloineen jne. kahdelle maksoi 16 euroa.

Kokemus oli siinä määrin myönteinen, että poikkesimme samanlaiselle setille myös seuraavana päivänä.

Bierbrasserie Cambrinus

Craig muisteli vierailleensa tässä olutravintolassa kavereidensa kanssa viime Buggen vierailullaan ja tahtoi päästä verestämään hyviä muistoja. Mikäpä siinä!

Cambrinus sijaitsee aivan Bruggen historiallisen keskustan ytimessä, vain kulman takana kaupungin pääaukio Grote Marktilta. Tavernan valikoimaan kuuluu yli 400 belgialaista olutta; paikan menu on lähes yhtä paksu kuin raamattu.

Cambrinus-ravintola.

Valinnanvaikeutta helpotti hitusen mahdollisuus neljän oluen maistelumenuseen, joka irtosi 12 eurolla. Varsinkin kirsikkaolut osoittautui ennakkoluuloista huolimatta hyvin miellyttäväksi kokemukseksi.

Bloggaaja olutmaistelu-menun äärellä.

Seuraavana päivänä pistäydyimme jälleen vierailulle. Tällä kertaa vuorossa oli eksoottinen makukokeilu, sillä olimme päättäneet tilata banaanioluet.

Banaaniolutpullo ja -lasi.

Makuelämys oli melko pitkälti aikahyppy Pisang Ambonin huuruisille nuoruusvuosille. Vaikka kokemus kaiken kaikkiaan ihan myönteinen olikin, niin ei näitä ihan älyttömän montaa peräkkäin kiskoisi. 18-vuotias makeiden litkujen ystävä Emma olisi ollut aikoinaan tästä oluesta varmasti hyvinkin mielissään.

Kulttuurivinkki: Kidutusmuseo

Kahteen Bruggen city-päiväämme mahtui myös kiinnostava museovierailu yhdessä kaupungin lukuisista museosta.

Kidutusmuseo sijaitsee kaupungin historiallisen keskustan sydämessä maanalaisessa, lähes tuhat vuotta vanhassa vankilassa. Museo luo vahanukkeineen sekä monine aitoine nykypäivään saakka säilyneine kidutusinstrumentteineen karmivan, mutta samalla kiinnostavan katsauksen ihmisyyden pimeimpään puoleen.

Kyseessä ei luonnollisesti ole museokokemus mistään hilpeimmästä päästä. Ankeasta teemastaan huolimatta vierailu oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja historiallisesti informatiivinen – ehdottomasti yhdeksän euron väärti.

Vanha vankiselli instrumentteineen.

Mikä parasta – myös Torres ja Vasco saivat luvan tulla mukaamme museovierailulle tästä kysyttäessä (olin käytännössä varma ettei lupaa heruisi, mutta kannatti näköjään kokeilla onneaan). Pisteet jälleen kerran Belgialle koiraystävällisestä ilmapiiristä! Museo on tiloiltaan kuitenkin suht pieni ja intiimi, joten ihan suurimpia koiria en lähtisi tänne mukaan ottamaan. 

Borderterrieri Torres museossa.
On se ihminen vaan osannut hyödyntää mielikuvitustaan uskomattoman julmilla tavoilla.

Blogin yleisfiiliksen on tarkoitus olla jollei nyt suorastaan hilpeä niin vähintään positiivinen, ja tästä johtuen enempää kuvamateriaalia museosta ei tässä yhteydessä julkaista.

Gent

Kiehtova sekoitus historiaa ja nykyaikaa

Vain vajaat 50 kilometriä Bruggesta itään sijaitsee toinen historiallinen helmi; vajaan 250 000 asukkaan Gent.

Tämä noin Tampereen kokoinen kaupunki on Belgian kolmanneksi suurin heti Brysselin ja Antwerpenin jälkeen. Samalla se on Belgian suurin opiskelijakaupunki; 70 000 opiskelijaa pitää huolen kaupungin eloisasta ja nuorekkaasta ilmapiiristä.

Gentin katukuvaa.

Kaupungin historia ulottuu 600-luvulle saakka. Noin viidensadan vuoden ajan, 1000-1500-lukujen välisenä aikana, Gent lukeutui Euroopan tärkeimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin kaupunkeihin.

Gentissä eli 1300-luvulla 60 000 asukasta, mikä täytti tuohon aikaan suurkaupungin kriteerit. Kaupunki oli suurempi kuin vaikkapa Lontoo ja Euroopan kaupungeista ainoastaan Pariisi peittosi sen väkiluvultaan.

Gentin katukuvaa.

Pieni aukio Gentin historiallisessa keskustassa.

Keskiaikainen linna vallihautoineen Gentissä.

Koska kaupunki selvisi maailmansodista hyvin pienin vahingoin, sen historiallinen perintö on säilynyt nykypäivään saakka suurilta osin alkuperäisessä asussaan.

Näyttävä katedraali, vallihaudan ympäröimä keskiaikainen linna, kaupungin kellotapuli 1300-luvulta… Bruggesta jo tutuksi tullut ulkoilmamuseoteema tuntuu toistuvan täälläkin. Kaupungin 1400-vuotinen historia on edelleen käsinkosketeltava missä päin Gentin keskustaa kuleksiikin.

Samalla kaupungissa on kuitenkin täysin Bruggesta puuttuvaa suuren kaupungin tuntua. Hyppäsimme shuttle bussin kyydistä keskustan vilinään lauantai-iltapäivänä kello viiden aikoihin. Tällöin tuntui, että koko kaupunki oli liikkeellä ja keskustan kaduilla ja ravintoloissa vaikutti vallitsevan suoranainen tungos.

Iltapäivän kääntyessä illaksi väenpaljous alkoi helpottaa. Pimeän jälkeen kaupunki antoi itsestään jo täysin erilaisen, hillitymmän ja tunnelmallisemman vaikutelman.

Gent kannattaakin ehdottomasti kokea myös auringonlaskun jälkeen! Kaupungin keskusta on hyvin vaikuttava näky illan hämärryttyä, kun sen kadut, monumentit, aukiot ja historialliset rakennukset loistavat puoleen yöhön saakka upeassa iltavalaistuksessaan.

Gentin keskustaa iltavalaistuksessa.

Gentin keskustaa iltavalaistuksessa.

Kaupunki onkin saanut myös kansainvälistä tunnustusta sen pioneerimäisestä roolista ympäristöystävällisen, mutta samalla vaikuttavan kaupunkivalaistuksen saralla.

Bloggaaja ja borderterrierit Gentin kävelysillalla.

Suhteellisen suuresta koostaan ja asukasluvustaan huolimatta Gentin historiallinen keskusta on suht kompakti ja sen koluaminen onnistuu parhaiten jalkaisin / pyöräillen.

Gentin katukuvaa auringonlaskun aikaan.

Oudburg-ravintolakatu Gentissä.
Oudburg-nimiseltä kadulta löytyy suuri määrä erilaisia, erityisesti itämaisia ravintoloita ruokailuun ja illanviettoa varten.

Vaikuttavasta historiallisesta ulkoasustaan huolimatta Gent on paljon muutakin kuin nykypäivään saakka säilynyt jäänne keskiajalta.

Gentissä panostetaan nykyisin ekoturismiin ja ympäristökysymykset huomioidaan kattavasti päätöksenteossa sekä kaupunkisuunnittelussa. Kaupungissa on Euroopan laajin vain kevyelle liikenteelle suunnattu kävelykatualue. 

Kaupunki kutsuu itseään Euroopan vegepääkaupungiksi. Gent perustaa julistuksensa siihen faktaan, että kaupungissa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kasvisruokaravintoloita kuin esimerkiksi Pariisissa tai Lontoossa. Mahtavaa, maailma tarvitsee lisää Genttiä!

Kiertelimme Gentin satojen vuosien historiaa huokuvia katuja kaikkiaan kahtena päivänä ja tykästyimme suuresti näkemäämme ja kokemaamme. Gent vaikutti kaiken kaikkiaan coolilta ja kiinnostavalta sekoitukselta historiaa ollen samalla jopa pioneerimäisesti modernia nykypäivää.

Borderterrierit Vasco ja Torres Gentin graffitikadulla.
Graffitikadulla.

Gentin graffitikatu.

Blaameersen Campsite

Yövyimme Gentissä vierailumme ajan Blaarmeersen-nimisellä leirintäalueella.

Kyseinen leirintäalue on parhaimpia, joita vastaamme on reissullamme tullut. Sitä voikin suositella varauksetta tukokohdaksi Gentissä vierailun ajaksi.

Craig ja borderterrieri Vasco päiväunilla campervanin edustalla.

Leirintäalueen sijainti on ideaali osana suurta ja viihtyisää Blaarmeersenin urheilu- ja virkistysaluetta. Mikä parasta – täältä on ilmainen, säännöllinen shuttle bus -yhteys Gentin keskustaan! Bussimatka leirintäalueelta kaupungin ytimeen kestää 15 minuuttia.

Toisin kuin joillain muilla leirintöalueilla, täällä matkailuajoveuvojen ja -vaunujen paikkoja ei ole tungettu väkisin vieri viereen. Sen sijaan jokaiselle riittää omaa tilaa ja yksityisyyttä. Pensasaidat erottavat naapurit toisistaan, ja leirintäalueen rauhallisessa nurkkauksessa tuntuikin hyvällä tavalla siltä, kuin puskaparkissa olisi ollut.

Porukka retkeilyauton edustalla päivää paistattelemassa.

Leirintäalueen respasta annettiin shuttle bussin aikataulun lisäksi paljon muutakin hyödyllistä infoa ja muun muassa Gentin kaupungin virallinen kaupunkiopas. Hyödyllinen opas sisältää paljon vinkkejä muun muassa kaupungin parhaista pubeista, coctail-baareista, terasseista, vegeravintoloista, vohvelikahviloista, brunssipaikoista, katutaiteesta, jazz-ravintoloista, muodista, näköalapaikoista ja nähtävyksistä.

Ravintolatärpit

Le Botaniste

Craig sai päättää lauantain päivällisravintolamme, ja valinta osui tähän luomuruokaa ja -viiniä tarjoilevaan kasvisravintolaan. Ravintola kiinnittää erityistä huomiota ympäristökysymyksiin; se muun muassa laskee tarkoin oman vuotuisen hiilijalanjälkensä ja on sertifioitu hiilineutraaliksi ravintolaksi.

Ruoassakaan ei ollut mitään valittamista – erityisesti alkupalana nautittu merilevä tartar osui ja upposi. Tällaisia paikkoja on ilo tukea omalta osaltaan!

Le Botaniste -ravintola ulkoa käsin.

Le botaniste -ravintolan alkupala-annos.

Bar Popular

Le Trappisten tarjoilija Bruggessa suositteli meille kyseistä viihtyisää, historiallisen keskustan ytimessä sijaitsevaa paikallista pubia. Terassilla oli ihana tunnelmoida viinilasillisen äärellä hämärtyvää iltaa sekä silmien edessä kohoavaa jylhää Pyhän Jaakobin kirkkoa.

Pyhän Jaakobin kirkko iltahämärässä.
Näkymä Bar Popular -ravintolan terassilta.

Trollekelder

Tämäkin 1400-luvun miljöössä toimiva olutkahvila oli vinkki Bruggen olutkellarin tarjoilijalta; kaupungin laajin olutvalikoima löytyy kuulemma täältä. Meillä ei valitettavasti enää tässä vaiheessa riittänyt voimia valita mieleistämme maisteltavaa yli 300 belgialaisen oluen joukosta, joten peikkokellari jäi meiltä vielä toistaiseksi kokematta. Koe sinä se meidän puolesta!

Brugge vs. Gent – kumpi vei pidemmän korren?

Yleisfiiliksenä ja summaavana kokemuksena todettakoon, että näistä kahdesta kiehtovasta kaupungista Brugge on intiimimpi, söpömpi ja sympaattisempi. Gent on puolestaan vilkkaampi, ”kaupunkimaisempi” ja nuorekkaampi; mielenkiintoinen sekoitus historiaa ja modernia innovatiivisuutta.

Bruggen historiallinen keskusta ruuhkautuu ajoittain turisteista lähes riesaksi saakka. Gentissä matkailijat sen sijaan sekoittuvat sulavasti paikalliseen katuvilinään. Päivää paria pidemmälle vierailulle Gentissä riittäisi varmasti Bruggea enemmän erilaista nähtävää ja aktiviteettia, samoin kuin laajempi baari- ja ravintolaskene.

Gentin ravintoloita ja katukuvaa.
Gentissä riittäisi tekemistä ja nähtävää varmasti pidemmäksikin aikaa.

Jos vain suinkin mahdollista, suosittelen viettämään aikaa Belgian vierailulla kummassakin kaupungissa. On ihan täysin makuasia, kumpi kaupungeista iskee enemmän. Omalla kohdallani voiton hienoisella etumatkalla vie Brugge.

Tähän voi kuitenkin vaikuttaa jo yksin sekin seikka, että olimme usean peräkkäisen intensiivisen city-päivän jäljiltä Gentissä jo hieman väsyneitä. Siten varsinkaan jälkimmäiselle kaupunkipäivälle ei vaan millään liiennyt enää vastaavaa innokasta puhtia kuin muutama päivä aiemmin täysissä voimissamme Bruggessa.

Matkan varrella tuli maisteltua lisäksi melkoisen monta belgialaista olutta, mikä saattoi vaikuttaa yöunien laatuun ja päivistä palautumiseen.

Bloggaajan selfie, pojat lepäilevät taustalla retkeiluauton edustalla leirintäalueella.
Intensiiviset ja pitkät kaupunkipäivät vaativat veronsa. Tässä kohtaa pienet päikkärit ja sitten jälleen kohti Gentin katuvilinää.

Pitää lähteä, jotta voi palata

Belgiasta jäi näkemättä ja kokematta luonnollisesti monta hienoa kohdetta. Täällä riittäisi runsain mitoin muun muassa erilaisia linnoja; Belgiassa kun on maan pinta-alaan suhteutettuna eniten linnoja koko maailmassa.

Myös metsäinen ja vuoristoinen Ardennien seutu maan kaakkoisosassa lähellä Luxemburgia jäi odottamaan toiseen kertaan.

Puiden ympäröimä linna Belgiassa.
Jokunen linna ehti meitäkin tulla vastaan.

Syyskuu oli kuitenkin jo pitkällä syksyn tehdessä tuloaan. Mieli teki jo malttamattomasti Ranskaan rannikolle ja sieltä pikku hiljaa kohti etelää. Niinpä hyvästelimme tältä erää tämän huikean suklaan, oluen ja vohveleiden maan ja otimme suunnan kohti Normandian rannikkoa.

Samalla vannoin hiljaa mielessä vielä palaavamme – aivan liian monta belgialaista olutta jäi vielä odottamaan maistamistaan.

HIekkaranta ja meri Belgian rannikolla.
Viimeisiä tunnelmia Belgiasta ennen rajanylitystä Ranskan puolelle.

Oletko sinä vieraillut Bruggessa ja Gentissä? Kumpi kaupungeista oli suosikkisi? Entä onko sinulla suositella jotain must see -kohdetta seuraavalle Belgian vierailullemme? Kerro se kommenteissa!

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *