campervanin sisätilat, seinien paneelit.

Pakuprojekti: seinien eristys ja panelointi

Hyvin fiiliksin päin seiniä

Seinien eristys- ja asennustyöt on kaiken kaikkiaan suht mukava ja mutkaton pakuprojektin vaihe. On palkitsevaa huomata, kuinka tulevan reissukodin yleisilme alkaa seinien valmistuttua hahmottua yhä enemmän ja enemmän!

Samalla kannattaa panostaa ja miettiä huolella toteutustavat ja käyttämäsi materiaalit. Tähtäät pitkäaikaisiin ratkaisuihin ja tahdot saada homman ns. kerralla maaliin. Jälkeenpäin, kun paku on rakennettu pidemmälle kalusteineen kaikkineen, voi seinien rakenteisiin pääsy olla ongelmallista ja mahdollisten ongelmien fiksaus työlästä. 

Tyylejä ja keinoja on luonnollisesti monia. Tässä postauksessa keskityn kuvaamaan vaihe vaiheelta meidän tekemämme ratkaisut – jotka ovat toistaiseksi osoittautuneet toimiviksi – enkä niinkään käy läpi tai vertaile eri materiaaleja ja toteutustapoja.

Vaihe I: Esikäsittely

Aloitimme projektimme puhdistamalla Transitimme seinät WD40 Flexible -monitoimiöljyllä. Aine suojaa metallia ruosteelta ja korroosiolta sekä poistaa pinttynyttä likaa, rasvaa ja kosteutta.

Mitään näkyviä ongelmia emme seinien rakenteissa onneksi havainneet, ja tämä käsittely olikin lähinnä varotoimenpide. Tulevan paneloinnin johdosta nyt olisi kuitenkin oikea hetki antaa seinille pieni huolenpitosilaus – pian se olisi liian myöhäistä.

Vaihe II: Eristys

Miksi vanin eritys on tärkeää

Kunnollinen eristys on tärkeä osa onnistunutta kokonaisuutta. Erityisen oleellista se on vanin sisätilojen lämmönsäädön kannalta. Metalliseinät kun johtavat lämpöä luonnostaan hyvin ja ilman eristystä tekevät kuumalla ilmalla auton sisätiloista sietämättömän pätsin – ja kylmällä kelillä päinvastoin. Ilman eristystä reissupaku on lisäksi altis tärinälle ja äänille. 

Kuten jo lattian asennusta koskevassa postauksessa totesin, ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa eristysratkaisua. En käy tässä yhteydessä läpi eri eristysvaihtoehtoja, vaan kerron ainoastaan ne ratkaisut, joihin itse päädyimme. Googlettamalla sekä eri keskustelupalstoilta ja blogeista löytyy aiheeseen liittyen paljon mielipiteiden ja kokemusten vaihtoa.

…ja miksi ilmanvaihto on vähintään yhtä tärkeää

Eristyksen lisäksi kannattaa panostaa vähintäänkin yhtä paljon kunnolliseen ilmanvaihtoon. Vanin läpi tapahtuva ilmavirtaus kierrättää viileää, kuivempaa ilmaa, joka työntää kostean ilman pois tieltään. 

Mitkä tahansa sisätilat ovat alttiita kondensaatiolle ja ennen pitkää syntyville kosteusongelmille, jos ilmanvaihtoa ei pääse tapahtumaan.

Maxxair-kattotuuletin.
Panosta eristykseen, mutta älä unohda myöskään kattotuuletinta!

Tämän vuoksi kattotuuletin, liukuva sivuovi ja takaovet ovat retkeilyautossa hyödyllisiä. Kannattaakin ehdottomasti kunnollisen eristystyön lisäksi satsata tolkun kattotuulettimeen. 

Meidän keittiömme sijaitsee liukuvan sivuoven kohdilla siten, että avonainen ovi toimittaa mahdollisimman tehokkaasti kattotuulettimen ohella liesituulettimen virkaa.

Lisäksi meillä ei ole vanimme sisätiloissa suihkua, vaan matkasuihkumme on asennettu vanin takaosaan; suihkutuokiot tapahtuvat käytännössä auton ulkopuolella. Märät vaatteet ja varusteet kannattaa pyrkiä kuivattamaan vanin ulkopuolella niin pitkälle kuin suinkin.

Eristystyön vaiheet:

Äänieristys

Aloitimme eritystyöt vuoraamalla seinät ensin Bitumin sound panel -äänieristematolla. Eriste oli helppo leikata sopiviksi palasiksi ja valmiin liimapintansa ansiosta sen paikoilleen asennus oli mutkatonta.

Laitoimme samaa äänieristemattoa myös sivu- ja takaovien onkaloihin, rengaskoteloihin sekä ohjaamon yläpuolisen säilytystilan lattiatasolle.

pakettiauton seinien rakenteet ja sound panel -äänieristysmatto.
Bitumin äänieristysmattoa seinien rakenteissa.

Foil-faced bubble wrap

Käytimme seinien rakenteiden eristämiseen Amazonin kautta tilaamaamme 1,2m x 10m alumiinipäällysteistä kuplamuovia. Samalla alumiini-kuplamuovieristeellä vuorasimme myös vanimme katon.

Tämä eriste, foil-faced bubble wrap, on ilmeisesti jokin brittiläinen juttu – Craigin kotimaassa kuulemma yleisesti käytetty suosittu eriste, mutta vastaavaa ei tuntunut löytyvän millään täältä Suomesta.

alumiinieristeellä vuorattu pakettiauton katto.
Katto vuorattuna alumiinikuplamuovilla.

Kuplamuovin kiinnittämiseen käytimme Wurthin liimasprayta. Eristeen reunakohdat sinetöitiin folioteipillä.

Tämän eristeen tarkoitus on ennen kaikkea katkaista kylmäsilta ja toimia säteilyesteenä (engl. radiant barrier) heijastaen lämpösäteilyä ja ehkäisten lämmön johtumista sen toiselta puolelta toiselle – siis kylmien metalliseinien ja lämpimien sisätilojen välillä.

Kylmäsillat ovat kohtia, joista lämpöä vuotaa ulos ympäröiviä rakenteita enemmän, ja joissa ja sisäilman kosteus voi tiivistyä rakenteen pinnalle. Tämän vuoksi ne kannattaa pyrkiä katkaisemaan.

Kivivilla

Seinien pääeristeenä käytimme 50mm paksuista Parocin kivivillaa, jolla vuorasimme pakun seinärakenteiden sekä ovien “onkalot”. 

kivivillaeristettä pakettiauton rakenteissa.
Kivivilla asettui jämäkästi seinien rakenteisiin.

Kivivillan käyttö vanin eristeenä jakaa selkeästi mielipiteitä ja se kohtaa myös voimakasta vastustusta. Keskustelupalstojen kivivillapaskamyrskystä huolimatta emme ole ainakaan toistaiseksi katuneet valintaamme. Parocin kivivillassa on monia hyvän eristeen ominaisuuksia:

  • se on tehty luonnonkivestä: kyseessä on ei-orgaaninen materiaali, joten se ei tarjoa homeelle tai muille mikrobeille kasvualustaa
  • ei ime kosteutta ympäröivästä ilmasta; pysyy tyypillisesti kuivana jopa erittäin kosteassa ympäristössä
  • säilyttää hyvän lämmöneristyskykynsä ja mittansa lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluista huolimatta ja myös kosteudelle altistuttuaan
  • erittäin nopeasti kuivuvaa
  • hengittävä materiaali, joka ei sulje kosteutta rakenteisiin
  • vaimentaa myös ääntä tiheän kuiturakenteensa sekä hyvän ilmanläpäisevyytensä ansiosta 
  • on helppo asentaa (hengityssuojain + silmäsuojaimet ovat kuitenkin tarpeen!)
  • paloturvallinen
    (lähde:www.paroc.fi).

50 millin kimmoisa ja pehmeä kivivillaeriste oli kätevä asentaa vanin seinän rakenteisiin ja se asettui tiiviisti seinien onkaloihin. Eriste on myös sittemmin pysynyt jämäkästi paikoillaan. Sen ei pitäisi painua, kutistua tai menettää eristysominaisuuksiaan vuosikausiin.  

pakettiauton seinien ja katon eristeet.

Transitimme eristämiseen tarvittava määrä Parocin kivivillaa tuli kustantamaan meille 65 euroa. 

Höyrysulku vai ei?

Jätimme kivivillan ja paneloinnin väliin sentin parin raon ilmanvaihtoa varten. Tämä antaa eristeelle mahdollisuuden hengittää. Meillä ei ole erillistä höyrysulkua; edellä mainittu ilmanvaihtokanava ajaa samaa asiaa.

Yhden näkemyksen mukaan kosteutta hylkivän ominaisuutensa ansiosta kivivilla jo itsessään toimittaa suht tehokkaasti höyrysulun virkaa, eikä täten tarvitse lisäkseen erillistä höyrysulkua. 

Hörysulun idea on estää kostean ilman päätyminen metalliseiniin ja kondensoituminen siellä. Kun kivivillaa varten jättää ilmanvaihtoraon ja se pääsee näin ollen tuulettumaan, haihtuu kosteus, eikä se pääse (ideaalitilanteessa) jatkamaan matkaansa eristeen toiselle puolelle metallirakenteisiin. 

pakettiauton eristettä ja paneelia.
Pieni rako kivivillan ja paneelin välissä sallii eristeen hengittää.

Höyrysulku on joissain tilanteissa tietynlaisen eristeen kanssa varmasti ihan paikallaan. Vääränlaisesta tai väärin asennetusta höyrysulusta voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Höyrysulun tarkoitus on estää kosteuden päätyminen rakenteisiin, mutta monesti sen käyttö johtaa siihen, etteivät rakenteet pääse kuivumaan.

On esitetty, että höyrysulku on tarpeen lähinnä silloin, jos vanissa aikoo oleskella kylmissä lämpötiloissa pidempiä aikoja. 

Höyrysulusta – kuten näistä eristysratkaisuista ja -vaihtoehdoista ylipäätään – voisi kirjoittaa vaikka romaanin. Itse en ole kuitenkaan oikea henkilö tarinoimaan näistä yhtään sen perusteellisemmin. Muun muassa tässä kattavassa, syväluotaavassa (englanninkielisessä) artikkelissa löytyy kiinnostuneille hyvää asiaa hörysulkuun sekä sen olemukseen ja käyttöön liittyen. 

Välituomio

Eristysratkaisujemme toimivuus pidemmän päälle ratkeaa luonnollisesti vasta pitkäaikaisen käytön myötä. Toistaiseksi olemme kuitenkin olleet valintoihimme hyvin tyytyväisiä. 

Sisälämpötila ei ole kohonnut läkähdyttävän kuumaksi kesähelteelläkään. Olemme nukkuneet levolliset, tarpeeksi lämpimät yöunet ulkolämpötilan ollessa kylmimmillään vain muutaman plusasteen. 

Myös äänieristys on pelannut erittäin hyvin; ajon aikana Transitimme on osoittautunut jopa yllättävän hiljaiseksi. 

Väliaikatsekkauksen perusteella auton sisätilat ja eristysrakenteet ovat säilyneet ensimmäisen talven jäljiltä täysin kuivina vailla merkkiäkään kosteudesta. Tämä siitä huolimatta, että vanimme seisoi tammikuun loppuun saakka suojattomana taloyhtiömme parkkipaikalla veden ja lumen armoilla.

Pyöräkotelot

Moni tuntuu pähkäilevän, mitä tekisi pakun takaosan pyöräkoteloille.

Pakettiauton tuunaaja ja borderterrieri pakun takaovilta käsin kuvattuna.

Me vuorasimme nämä jo aiemmin mainitulla Bitumin sound panel -äänieristematolla ja tämän jälkeen alumiinipäällysteisellä kuplamuovilla. Lopuksi rakensimme ylijäämävanerista suorakaiteen muotoiset “laatikot” koteloiden ympärille. 

pakettiauton tuunaaja maalaustöissä auton sisällä borderterrierin kanssa.
Pyöräkoteloiden suojaboksien viimeistelyä.

Vaihe III: Puukehikot

Seinän puukehikkoon käytimme K-raudasta hankkimaamme sileäksi höylättyä 15 x 32 mm Cello -mäntyrimaa

Seinien kehikon rakenteeksi kannattaa valita puuta, joka on vahvaa mutta samalla tarpeeksi ohutta, jotta se taipuu ja joustaa vanin seinän kaarteiden mukaisesti.

Nämä mäntyrimat porattiin kiinni vanin metallirunkoon. Puun ja metallin välisille kosketuspinnoille asetettiin varmuuden vuoksi pehmeäpintaiset tarrat, sticky padit, ehkäisemään mahdollista narinaa.

pakettiauton seinien rimat ja panelointi.
Pystysuuntaiset mäntyrimat sekä jo aloitettua panelointia. Paneeliin on tehty pieniä aukkoja, jotta vanin ilmastointijärjestelmän puhaltama ilma pääsee virtaamaan sisätiloihin. Rimoihin asennettu tarrapinta auttaa pitämään paneelia paikoillaan ruuvien porausvaiheessa.

Suurin osa puurimoista asennettiin lattiatasosta sivuikkunoiden alatasolle saakka ja vastaavasti ikkunan ylätasolta katonrajaan. Asensimme myös vaakasuuntaisia rimoja tulevien huonekalujen kiinnittämisen helpottamiseksi.

piirros, pakettiauton seinien rakenne.

itsetehdyn campervanin sisusta, kaappi ja penkit.
Kuvassa näkyvän kaapin takaseinä on fiksattu kiinni tällaisiin poikittain kulkeviin rimoihin.

Vaihe IV: Panelointi

Panelointi oli nopea, mukava ja suhteellisen helppo projektin vaihe. Paneeli antaa seinille saman huolitellun yleisilmeen kuin vaneri lattialle.

Erityyppisistä puupaneeleista ei Suomen maassa ole puutetta. Meillä panelointiin valikoitui 15 x 95 millin saunapaneeli, jota löytyi Hattulan Puu -nimisestä puutavarakaupasta Porvoosta.

pakettiauton seinien puupaneelia.

Tahdoimme välttää turhat liitoskohdat, joten valitsimme paneelin siten, että se oli mitaltaan aavistuksen paneloitavaa seinää pidempää.

Lisäksi paneelin mitoituksessa kannattaa pyrkiä siihen, ettei seinän ja katon liitoskohtaan tule jäämään vähäistä suurempaa aukkoa, jonka sinetöinti voisi aiheuttaa päänvaivaa ja konstikasta lisätyötä.

pakettiauton tuunaaja sekä borderterrieri seinien panelointityössä.

Jätimme vielä toistaiseksi seinien yläosat avonaiseksi tulevia sähkötöitä varten; sähköjohdot kun tulisivat kulkemaan seinäpaneelin takana.

pakettiauton seinien puupanelointia.

Tässä vaiheessa me jatkoimme katon panelointityöhön. Myöhemmin sähkötöiden valmistuttua seinien ja katon välinen tyhjiö paneloitiin umpeen ja liitoskohta viimeisteltiin juuttiköydellä

campervanin sisätilat; seinää ja kattoa.
Meillä katon ja seinän välisen, noin sentin mittaisen raon sinetöimiseksi riitti tämä Puuilosta ostettu punottu juuttiköysi, joka antaa samalla hieman detaljia sisustukseen.

Viimeisen silauksen seinille antoi vähän myöhemmässä vaiheessa Osmo Color öljyvaha -pintakäsittelyaine.

Aika ja hinta

Eristystöihin ja panelointiin kului meiltä aikaa yksi aurinkoinen kevätviikonloppu. Kuten aiemmin mainittu, yläosa seinistä jäi tosin tässä vaiheessa vielä paneloimatta, sillä ne piti toistaiseksi jättää auki tulevia sähkötöitä varten.

Budjettia tämä rakennusvaihe rokotti suhteellisen reippaasti, kaikkinensa (panelointi, ruuvit ym. kiinnitys, eristeet, lakka…) reilu 800 euroa. Osa näistä kustannuksista kohdistui tosin myös kattoon, sillä käytimme samaa eristettä sekä kattoon että seiniin. Suurin yksittäinen kuluerä oli käyttämämme saunapaneeli, jota kului seiniin 245 euron edestä.

Nyt kun lattia ja seinät ovat asennettuina, alkaa reissukodin tuleva kodikas ulkonäkö jo hiljalleen hahmottua. Pikku hiljaa alkaa heräillä innostunut fiilis siltä, että tännehän voisi joku päivä jopa muuttaa asumaan… 😉

pakettiauton tuunaaja ja auton sisätilat takaovilta päin kuvattuna.
Rahat hupenee, mutta projekti etenee!

Leave a Comment

Your email address will not be published.