Latinalainen Amerikka

Rio Celeste -vesiputous Costa Ricassa.

Kirjeitä Costa Ricasta osa I: Paluu paratiisiin

Costa Rican luonto edustaa itselleni jonkinlaista maanpäällistä paratiisia. Luonnon monimuotoisuus on täällä jotain niin uskomatonta, että sen äärellä jopa liikuttuu.

Costa Ricasta löytyy arviolta puoli miljoonaa lajia – noin 5 prosenttia koko planeetan biodiversiteetistä. Mistään muualta Amerikoista – tai edes koko maailmasta – ei löydä vastaavaa luonnon monimuotoisuutta ja villieläinten kirjoa. 

Vaikka jotkut kokeneet reppureissaajat parjaavat maata kalliiksi ja turistisoituneeksi, on Costa Rica oman kokemukseni mukaan täydellinen reppureissukohde varsinkin Väli- ja Etelä-Amerikan vasta-alkajalle sekä jokaiselle luontomatkailusta kiinnostuneelle!

Bloggaaja ja surffilauta Nicaraguan rannikolla.

Kirjeitä Nicaraguasta osa II: San Juan del Sur ja Nicaraguan surffirannikko

Tässä postauksessa on luvassa auringonpaahtamia ja suolavedenmakuisia tunnelmia ja kuvia ikimuistoiselta ajalta, jonka vietin Nicaraguan surffirannikolla San Juan Del Surin ympäristön surffibiitseillä, uskomattoman hienossa Dreamsea Surf Resortissa sekä eloisan ja rennon San Juan Del Surin pikku biitsikaupungin kaduilla ja kuppiloissa.

Vaikka matkan oli aika jälleen jatkua San Juan del Surin jälkeen eteenpäin kohti Costa Ricaa, Nicaraguan lounaisrannikolla kerätyt muistot lämmittivät ja toivat hymyn huulille vielä pitkään.

Postaus sisältää myös kertomuksen kahden silloisen sooloreissaajan – eli minun ja nykyisen kihlattuni Craigin – ensitapaamisesta nicaragualaisessa hostellissa!

Volcano boarding, Nicaragua.

Kirjeitä Nicaraguasta osa I: Leon, Granada ja Ometepe

Tässä postauksessa mm. lasketaan alas laudanpätkällä 728-metrisen aktiivisen tulivuoren tuhkarinnettä, vietetään sekä herkissä että railakkaissa tunnelmissa Suomen sadatta itsenäisyyspäivää Granadassa, nautitaan kahdenkeskeistä aamiaista maailmankuulun vankikarkurin kanssa sekä nukutaan taivasalla riippumatossa mölyapinoiden, tarantellojen sekä muun Ometepe-saaren faunan ympäröimänä keskellä Väli-Amerikan suurinta järveä.

Utilan saaren katukuvaa Hondurasissa.

Kirjeitä Hondurasista: Sukelluskurssi Utilan saarella

1.12.2017. Pari viikkoa sitten jätin Guatemalan taakse ja otin suunnan kohti Hondurasin Bay Islandeja. Tarkoituksena oli kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni laitesukellusta.

Bay Island -saarilla pääsee nauttimaan maailman toiseksi suurimman valliriutan uskomattoman kauniista vedenalaisista maisemista. Lisäksi paikka on yksi maailman halvimmista paikoista PADI-sertifioitua.

Roatan on Bay Island -saarista suurempi, kalliimpi ja turistisoituneempi. Itse valitsin kohteekseni pienemmän, idyllisemmän ja reppureissaaja-ystävällisemmän Utilan saaren.

Alunperin 5-7 päiväksi suunniteltu visiitti Utilan saarelle venyi lopulta 13 päiväksi. Tämän jälkeenkin oli täysi työ ja tuska saada itseni puoliväkisin lähtemään.

Reissaaja hymyilee Semuc Champeylla Guatemalassa.

Kirjeitä Guatemalasta osa III: Tikal, Lanquin ja Rio Dulce

Guatemala 8.11.2017. Tikal – tuon muinaisen mayojen aikoinaan asuttaman kaupungin mahtavat rauniot on nyt koluttu ja koettu.

Kello herätti viime yönä klo 02:15. Reilut kolme tuntia myöhemmin istuin keskellä viidakkoa, Tikalin suurimman pyramidin huipulla, katsomassa aamun valkenemista muinaisen kaupungin raunioiden ylle ja kuuntelemassa, kuinka viidakko heräsi uuteen päivään.

Mölyapinoiden mylvintä kaikui silmien alapuolella eteeni levittäytyvästä viidakosta leijonien karjunnan lailla ympäri usvaista maisemaa. Hetki oli melkoisen maaginen.

Näkymä parvekkeelta Atitlanjärvelle.

Kirjeitä Guatemalasta osa II – Atitlanjärvi ja El Paredonin surffikylä

Guatemala 3.11.2017. Jälleen yksi ikimuistoinen reissuviikko takana!

Tällä kertaa sain viettää sen loistavassa seurassa uskomattoman kauniissa järvimaisemissa 1500 metrin korkeudella sijaitsevan Atitlán-järven rannalla.

Atitlán on mystiseksikin luonnehdittu kolmen tulivuoren ympäröimä järvi, joka on aikoinaan syntynyt tulivuoren purkauduttua ja romahdettua.

Järveä ympäröi erityyppisiä maya-kyliä, joihin paikallisväestön ohella myös länsimaalaiset ekspatit ja reppureissaajat ovat löytäneet tiensä viime vuosien ja vuosikymmenien aikana.