Vuosi tien päällä reissupakussa vol 2.
Juhannusaattona 23.6.2023 tuli kuluneeksi jo kaksi vuotta siitä, kun elämämme otti täyskäännöksen: Porvoon kaksiomme vaihtui entisestä invataksista reissukodiksi remontoimaamme Ford Transitiin ja uusi, erilainen arki tien päällä alkoi.
Olimme jo tuossa vaiheessa ehtineet heittää hyvästit palkkatöillemme. Craig oli siirtynyt paria kuukautta aiemmin toiminimiyrittäjäksi, ja oma viimeinen päiväni palkansaajana oli ollut toukokuun viimeinen perjantai.
Olin päättänyt luopua työpaikastani ja säännöllisistä kuukausiansioista vapaan, riippumattoman ja spontaanin reissuarjen mahdollistamiseksi. Uudet elämykset ja kokemukset painoivat vaakakupissa asiantuntijan palkkapussia enemmän.
Tutkailin säästötilini saldoa siirtäessäni sinne vielä viimeisenkin palkkani sekä pitämättömistä lomapäivistä maksetut korvaukset: näiden säästöjen turvin minun pitäisi tulla toimeen vähintään reilu vuoden päivät.
Kaksi vuotta irtiottomme alun jälkeen pakumatkamme toi meidät juhannuksen viettoon Skotlantiin.Täältä pääset lukemaan vuodentakaisen postaukseni ensimmäisestä tien päällä vietetystä vanlife-vuodesta!
Toinen tien päällä vietetty vuotemme on eronnut jonkin verran ensimmäisestä. Kokonaan uusia maita on tullut vastaan tällä kertaa vähemmän, ja olemme saaneet viettää aikaa myös meille entuudestaan tutuissa paikoissa.
Tällä kertaa Park4night-sovelluksesta tai Google Mapsista on löytynyt toisinaan lähistöltä valmiiksi merkittynä jo aiemmin hyväksi todettu puska- tai matkaparkki. Tämä on tuonut ihan mukavaa vaihtelua loputtomaan yöpaikan metsästykseen!
Tälläkin kertaa hyödynsimme mielellämme idyllisen Costa Novan merenrantakylän hyväksi todettua rantaparkkia Portugalissa.Toisekseen olemme nauttineet jonkin verran ensimmäistä reissuvuotta hitaammasta reissutahdista. Esimerkiksi joulu-helmikuussa ajelimme lähinnä Etelä-Portugalissa Ericeira-Algarve -akselilla. Huhtikuu kului kokonaan Lounais-Ranskan maisemissa. Hitaus on toisinaan paikallaan – turhan tiheä reissutahti kun voi pidemmän päälle uuvuttaa.
Jo toinen talvi Portugalin auringon alla ja surffirantojen edustoilla – ei valittamista!Kenties suurin reissuarkemme muutos tapahtui vuoden 2023 alussa: Craigin esimerkkiä seuraten astuin tuolloin itsekin yrittäjän saappaisiin, perustin toiminimen ja aloin työllistää itseni paikkariippumattomana yrittäjänä.
Täältä voit lukea vinkkini, kuinka perustaa yritys ja alkaa yrittää kevyesti vaikka tien päältä käsin!
Tästä postauksesta pääset puolestaan lukemaan enemmän siitä, miten kahden yrittäjän etätyöskentely ja arki tien päällä on sujunut!
Vaikka kumpikaan meistä ei tee pääsäännön mukaan niin sanottua täyttä työviikkoa, ovat arkipäivät pakussamme – kahden yrittäjän etätoimistossa – silti jonkin verran aiempaa hektisempiä.
Samalla pakumatkamme alkuhuuma ja eräänlainen uutuudenviehätys on onneksi pikkuhiljaa tasoittunut juuri sopivasti sen verran, ettei meidän tarvitse välttämättä enää ihan päivittäin olla näkemässä ja kokemassa uutta. Välillä voi ottaa hieman hitaammin ja keskittyä viettämään rauhassa aikaa meille jo entuudestaan tutuissa, mieluisaksi todetuissa paikoissa.
Jo entuudestaan hyväksi todetussa ja kohtuuhintaisessa Capbretonin rantaparkissa Ranskassa maaliskuun 2023 hellesäässä.
Capbretonin upea surffiranta maaliskuussa 2023. Craig surffasi täällä ensi kertaa marraskuussa 2021.Tässä postauksessa käyn läpi kuluneen reissuvuotemme tien päällä listaten kaikki 18 maata, joihin olemme ehtineet edellisen 12 kuukauden aikana tutustua.
Luvassa on lisäksi kuvafiilistelyä matkan varrelta sisältäen myös monia aiemmin julkaisemattomia tunnelmaotoksia. Kuten tavallista, olen pyrkinyt sisällyttämään postaukseeni myös monia kohde- ja parkkivinkkejä muiden Euroopan reissaajien iloksi ja hyödyksi.
Skotlanti on täynnä toinen toistaan ihanampia luonnonläheisiä puskaparkkeja. Kuvassa pieni ja rauhaisa merenrantaparkki Keoldalessa lähellä Durnessia Pohjois-Skotlannissa.P.S. Tiesithän, että pääset seuraamaan päivittäisiä tunnelmiamme tien päältä sekä kaikkea muutakin reissaukseen liittyvää ja liittymätöntä Instagramissa @emmajohannam-nimimerkin takaa!
Juhannus 2022-2023 välillä vierailemamme maat
Slovakia
Saavuimme Slovakiaan Romanian matkaetappimme päätteeksi (Unkarin koilisnurkan kautta ajaen) ja vietimme kesä-heinäkuun vaihteessa parisen viikkoa tässä suhteellisen vähälle huomiolle jääneessä matkailumaassa.
Slovakia antoi itsestään kaiken kaikkiaan miellyttävän vaikutelman: hintataso oli jopa yllättävän edullinen, luonto kaunista, puskaparkkeilu hyvin vapaata ja huoletonta sekä liikenne maltillista ja hillittyä. Slovakialainen metsäinen luonto muistutti puhtaudessaan ja hiljaisuudessaan paikoitellen hieman Suomea – tosin hyttyset puuttuivat.
Itäisessa Slovakiassa lähellä Unkarin rajaa sijaitseva Košice on reilu 200 000 asukkaallaan Slovakian toiseksi suurin kaupunki heti Bratislavan jälkeen. Kyseessä on miellyttävä, tutustumisen arvoinen vanha kaupunki.
Puskaparkissa Slovak Paradise -vuoriston seudulla. Tatravuorten tapaan Slovak Paradise on mukavaa aluetta retkeilyyn, puskaparkkeiluun ja luonnosta nauttimiseen.
Olut on Slovakiassa hyvää ja halpaa. Kuvan viiden oluen maistelusetti maksoi Bratislavan keskustassa kolmisen euroa.
Perinteinen Čičmanyn “mökkikylä” sijaitsee Luonteis-Slovakiassa noin kahden tunnin ajomatkan päässä Bratislavasta.
Slovakian ja Puolan rajalla kohoaa komeat Tatravuoret, jotka tarjoavat oivallisia puskaparkkeja ja mukavia ulkoilureittejä.
Keskiaikainen Bojnicen linna on suosittu turistinähtävyys ja hyvinkin pysähdyksen arvoinen. Kuuden euron pysäköintimaksua vastaan saimme viettää yön linnan parkkipaikalla.Slovakian pääkaupunki Bratislava osoittautui suhteellisen kompaktiksi ja miellyttäväksi kaupunkikohteeksi, jonka vanhaankaupunkiin tutustuu helposti yhdenkin päivän aikana. Bratislavasta, kuten muistakin Euroopan pääkaupungeista, voi lukea lisää tästä aiemmasta postauksesta!
Bratislava on yksi Euroopan pienimmistä pääkaupungeista, joka tekee kuitenkin samalla suuren vaikutuksen – varsikin idyllisten vanhojen kaupunkien ja oluen ystäviin.
Vietimme Bratislavassa mukavan kaupunkipäivän yhdessä Arnon ja Linnean kanssa, joihin olemme tutustuneet tien päällä reissatessa.Majoitussuositus Slovakiaan: Malá Bara Camping. Emme yleensä vietä juurikaan aikaa leirintäalueilla, mutta tällä kertaa Romaniasta Slovakiaan saavuttuamme tahdoimme pitää kunnon huoltotauon kunnollisessa leirinnässä. Pieni ja kaikin puolin tiptop Malá Bara Camping maan kaakkoiskulmassa osoittautui aivan ihanaksi leirintäalueeksi – taitaapa olla yksi koko reissumme parhaita leirintäkokemuksia!
Sopuhinnalla loistofasiliteetit ja mitä ystävällisin palvelu: lämmin suositus Malá Baran leirinnälle!Tsekki
Tsekin vierailumme jäi tällä kertaa varsin lyhyeksi, alle viikon mittaiseksi visiitiksi. Suurimman osan tästä ajasta vietimme maan suurenmoisessa pääkaupungissa Prahassa ja sen lähistöllä järjestetyissä kansainvälisissä agility-kilpailuissa. Kattava kokonaiskuva maasta jäi siis vielä toistaiseksi muodostumatta.
Praha on yksi Euroopan koiraystävällisimmistä pääkaupungeista.Praha tosin jaksaa tosin hurmata joka kerta! Se on yksi lempparikaupunkikohteitamme koko Euroopassa ja voimme lämpimästi suositella sitä koettavaksi myös matkailuautolla Euroopassa reissaajille (lue Prahan vinkit tästä Euroopan pääkaupungit -postauksesta!).
Vltavajoen rannalla sijaitseva Tšekin pääkaupunki, 1,3 miljoonan asukkaan Praha, on yksi Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita.
Prahan hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, ja se onkin mielestäni yksi koko Euroopan kauneimpia ja vaikuttavimpia vanhoja kaupunkeja.
Prahaan voisi palata uudestaan koska tahansa.Puola
Prahan jälkeen heinäkuussa 2022 edessä oli enää Puola ja Baltia matkalla kohti Suomea. Puola oli tästä porukasta kaikkein positiivisin yllättäjä! Ehdimme viettää maassa ainoastaan viitisen päivää, mutta Puolaan voisi kyllä palata uudelleenkin – kiinnostavista kaupunkikohteista muun muassa Warclaw ja Krakova jäivät meiltä vielä toistaiseksi kokematta.
Läntisessä Puolassa sijaitseva Glogów lukeutuu Puolan vanhimpiin kaupunkeihin. Päädyimme kaupunkiin yöksi parkkiin sattumalta, mutta paikka osoittautui vanhoine värikkäine taloineen ihan positiiviseksi yllätykseksi.
Myös Poznan lukeutuu Puolan kiinnostavien historiallisten kaupunkien joukkoon. Se on myös Puolan viidenneksi suurin kaupunki.Puolassa viettämämme aika muodostui hyvin kaupunkipainotteiseksi: ehdimme viiden päivän aikana vierailla Glogówissa, Poznanissa ja Torunissa. Edellä mainituista kohteista Torunin historiallinen kaupunki nousi meidän suosikiksemme!
Sopiva tukikohta Torunin kaupunkivierailulle löytyi satama-alueen yksinkertaisesta matkaparkista, jossa käytössä oli myös WC-tilat ja suihkut. Viereisestä rantadiskosta kantautui kuitenkin melua aamuyön tunneille saakka.
Torunin hurmaava keskiaikainen kaupunki lukeutuu Unescon maailmanperintökohteisiin. Voin suositella kaupunkia lämpimästi päivän pari kaupunkilomalle!
Torunin historiallisesta keskustasta löytyy myös kuuluisan matemaatikon sekä talous- ja tähtitieteilijän Nikolaus Kopernikuksen kotitalo. Talossa toimii nykyisin kiinnostava museo.
Sataman matkaparkin lähistöltä löytyi aivan loistava vanhanajan henkeä huokuva Pub Black Tulip. Puolen litran IPA-tuoppi maksoi täällä pari euroa.
Puolassa matkatessaan kannattaa ehdottomasti maistaa dumplingeja / mykyjä / puolalaisittain pierogeja! Me nautimme näitä perinneherkkuja Pierogarnia Stary Młyn –nimisessä koiraystävällisessä ravintolassa Torunissa, ja voimme lämpimästi suositella ravintolaa! Tarjolla oli mykyjä monin eri liha- ja kasvistäyttein. Päädyimme hakemaan täältä lähtöpäivänämme matkaevääksi myös takeaway-annokset.Puolassa meitä ilahdutti kauniiden historiallisten kaupunkien ohella erityisesti edullinen hintataso ja (ennakko-odotuksista poiketen) nopea matkanteko hyväkuntoisilla teillä, jotka eivät olleet läheskään niin kaoottisia kuin olin joidenkin kommenttien perusteella etukäteen pelännyt. Ehkä asiaan vaikutti sekin, että tässä vaiheessa olimme ajelleet kuukaudenpäivät sekä Italiassa että Romaniassa ja selvinneet kummastakin kokemuksesta hengissä – ja kuin ihmeen kaupalla myös pelti ehjänä. Puolan rekkakuskien ajokulttuuri ei tuntunut näiden rinnalla enää missään.
Liettua
Liettuan visiitti jäi meillä tällä kertaa pääkaupunki Vilnassa vietetyn iltapäivän mittaiseksi, ja iltaan mennessä olimme huristelleet jo Latvian puolelle.
Yleistunnelma Vilnan kaduilla oli rauhallinen ja leppoisa. Vaikka heinäkuussa vanhankaupungin kaduilla kuljeskeli runsaasti matkailijoita, vaikutti siltä, etteivät valtavat turistimassat ole ainakaan vielä toistaiseksi saavuttaneet Vilnaa.
Vilna on pääkaupunkina melkoisen tuore – siitä tuli Liettuan pääkaupunki vasta toisen maailmansodan saksalaismiehityksen päätyttyä. Ennen tätä maan pääkaupunki oli sadan kilometrin päässä Vilnasta sijaitseva Kaunas.
Vilnan viehättävä vanhakaupunki on yksi itäisen Euroopan suurimpia ja se löytyy myös Unescon maailmanperintöluettelosta. Siihen ehtii tutustua mainiosti yhdenkin kaupunkipäivän aikana.
Kaiken kaikkiaan Vilna oli ihan nätti ja viihtyisä onnistumatta kuitenkaan sen suuremmin sykähdyttämään. Kaupunki ei tuntunut edes erityisen edulliselta Romanian, Slovakian ja Puolan vierailujen jälkeen, vaikka se sitä varmasti suomalaisesta näkökulmasta onkin.
Latvia
Yksi yö puskaparkissa ja toinen pääkaupunki Riiassa – siinä meidän viime heinäkuinen Latvian kokemuksemme, kun Helsingin lauttamme lähtölaskenta tikitti jo viimeisiään.
Monille suomalaisille tuttu Riika on Baltian pääkaupungeista kenties monipuolisin ja kosmopoliittisin. Kaupungista löytyy toki tunnelmallinen vanhakaupunki, mutta mistä Riika on erityisen tunnettu, on sen runsas koristeellinen jugend-arkkitehtuuri. Riiasta löytyy yli 800 jugendrakennusta, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Täällä olisi riittänyt nähtävää toiseksikin kaupunkipäiväksi!
Myös Riian historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon.
Kasvisruokailijat löytävät Riiasta hintalaatusuhteeltaan oivallista purtavaa esimerkiksi Mazā terapijasta. Täällä kasvisravintolassa annoksilla on mukavasti makua ja kokoa!30 minuutin kävelymatkan päässä vanhastakaupungista sijaitseva Uzvaras parks -puiston parkkipaikka tarjosi meille ilmaisen, rauhallisen yösijan Riian vierailun ajaksi. Seuraavana aamuna matka jatkuikin jo kohti Suomen etelänaapuria.
Viro
Viro kuuluu reissuvuotemme positiivisiin yllättäjiin ja se onnistui loppumetreillä nousemaan hyvin pintapuolisesta Baltian raapaisusta meidän suosikiksemme!
Ensimmäisen yön Eestinmaalla päädyimme viettämään Jõulumäe Tervisespordikeskus -nimisen urheilukeskuksen matkaparkissa. Viiden euron hintaan kuului peruspalvelut (sähkö ekstramaksusta) ja muun muassa urheilukeskuksen suihku- ja WC-tilojen käyttö.
Urheilukeskuksesta oli vain 25 kilometrin ajomatka Viron kesäpääkaupunki Pärnuun. Pärnun rantabulevardilla alkoi kuulua jo enemmän suomen kieltä kuin viroa ja tuli vahva tunne siitä, että lähestyimme kotimaata.
Toinen merkki siitä, että lähestytään Suomea: rantabaareissa tarjoillaan lonkeroa!
Pärnusta ajoimme meille kaikille suomalaisille tuttuun Tallinnaan. Craigille vierailu Viron pääkaupungissa oli ensimmäinen.
Tallinna: Mainettaan hurmaavampi. Kun Tallinnalle antaa tilaisuuden, tarjoaa se sataman karaokebaarien ja SuperAlkon lisäksi hyvin paljon muutakin. Vanhankaupungin lisäksi Tallinnan modernimmat keskustan korttelit on onnistuttu rakentamaan viihtyisiksi.Tallinna onnistuu yhdistämään saumattomasti uutta ja vanhaa – modernia cityelämää ja keskiajalle ulottuvaa historiaa. Jos kaupungille antaa mahdollisuuden, pääsee se yllättämään monipuolisuudellaan. Vilkkaan yöelämän lisäksi täältä löytää muun muassa yhden maailman parhaiten säilyneistä vanhoista hansakaupungeista sekä todella monipuolisen kulttuuri- ja ravintolaskenen.
Vegeruoan ystävien ei kannata Tallinnassa vieraillessaan missata legendaarista Vegan Restoran V:tä – paikka on maineensa veroinen! Pöytävaraus on suositeltavaa.
Vietimme pari yötä Tallinnassa tällä sorapohjaisella Europark-parkkipaikalla A- ja D-satamaterminaalien liepeillä aivan keskustan ja Nautica-ostarin tuntumassa. Neljän euron vuorokausihinta oli tästä pysäköinnistä hyvin kohtuullinen ja yöt sujuivat yllättävän rauhallisesti.Suomi
Saavuimme Suomeen heinäkuun lopulla Viking Linen lautalla Tallinnasta. Lautalla eräs naishenkilö silmäili nenänvarttaan pitkin pöytämme vieressä lattialla makoilevia Torresta ja Vascoa ja totesi nyrpistyneenä, etteivät koirat kuuluneet kyseiseen kahvilatilaan.
Juuri hetkeä aiemmin laivan infosta oli ilmoitettu minulle asiaa tiedusteltuani, että kyseinen pieni (suljettu) kahvila-alue oli laivan ainoa, jossa koirat olivat laivan käytävien ja lemmikkihyttien lisäksi sallittuja. Tästä huolimatta muutama muukin matkustaja loi rauhassa lattialla lepäileviin koiriimme epäluuloisia, hieman paheksuvia katseita.
Juuri tämän tyyppinen mielensäpahoittaminen ja nihkeä asenne koiria kohtaan muistutti osuvasti jo ennen Suomen maaperälle astumista niistä seikoista, mitä en armaassa kotimaassani ollut ikävöinyt vuoden aikana pätkääkään. Suomalaisilla on omalaatuinen kyky nähdä ongelmia mitä moninaisimmissa asioissa ja tuntea mielipahaa mitä oudoimmista syistä.
Aika Suomessa meni pitkälti kavereita moikkaillen sekä ystävien ja perheen kanssa aikaa viettäen. Reilu kuukauteen mahtui muun muassa perinteisen railakkaat kotikaupungin festarit, ihana tyttöjen mökkireissu Kirkkonummelle, upea ravintolakokemus Rovaniemellä sekä kalenterin täydeltä agility-treenejä ja -kilpailuja Vascon kanssa.
Mökkiviikonloppu Kirkkonummella ystävien kesken kuului kesän 2022 kohokohtiin.
Nautimme Suomessa niin paljon saunomisesta kuin suinkin ehdimme! Myös Torres on kova poika istumaan löylyissä.
Vanha kotikaupunkimme Porvoo kuuluu kesäisen Suomen suosikkikohteisiimme. Tsekkaa tästä postauksestani vinkit Porvoon parhaista koiraystävällisistä ravintoloista!
Uudet potut voikastikkeella ja muut mummilan kesäkeittiön antimet takaavat sen, ettei mummilan “puskaparkista” tarvitse koskaan jatkaa matkaa nälkäisenä – ja joka kerta saa tuntea olonsa sydämellisesti tervetulleeksi. <3
Satama Open Air -festarit Kemissä elokuun ensimmäinen viikonloppu ovat jokakesäinen railakas perinne.Olimme saaneet kihlajaislahjaksi rovaniemeläiseen Gustav-ravintolaan lahjakortin ja kävimmekin herkuttelemassa ravintolassa pitkän kaavan kautta. Ah, kuinka mainio ravintolakokemus – makumaailma oli aivan kokemaamme parhaimmistoa koko Euroopankin mittakaavassa! Gustav saa täältä täydet pisteet siitäkin huolimatta, etteivät koirat olleet tervetulleita ravintolan sisätiloihin.
Date night in Rovaniemi.
Gustavin menu hemmotteli makunystyröitä alkupalaleivistä lähtien. Myös ravintolan viini- ja cocktailtarjonta toimi.
Koirat saivat tällä kertaa ihailla illallisemme ajan rovaniemeläistä jokimaisemaa.Suomen kesä tarjosi jälleen parastaan, mutta syyskuun koittaessa ja iltojen viiletessä alkoi ajatus etelän lämpöön suuntaamisesta jälleen houkuttaa ja kaasujalkaa vipattaa.
Ruotsi
Rakkaassa länsinaapurissamme, tarkemmin sanottuna Luleåssa, tuli tällä kertaa pyörähdettyä elokuun lopulla vain yhden pidennetyn agility-viikonlopun verran.
Luleån ilmaisen ulkoilmamuseon, Friluftsmuseet Hägnanin parkkipaikka tarjosi mukavan puskaparkin agility-kisoja edeltäväksi yöksi. Myös ulkoilmamuseo itsessään on vierailun arvoinen.
Luleån vanhaankaupunkiin mahtuu yli 400 perinteikästä punaista puutaloa. Kuvassa käynti ulkoilmamuseon parkkipaikalle.
Ruotsin reissu kannatti: Saimme Luleån kisoista mukavia onnistumisia ja Vasco nousi kisojen aikana 1-luokasta 2-luokkaan!Saksa
Syyskuun alussa oli jälleen aika heittää hyvästit kotimaalle ja ottaa suunta talveksi kohti lämpimämpiä maisemia. Olimme varanneet tällä kertaa lauttamatkan Finnlinesin kautta Helsingistä Saksan Travemundeen, ja edessä oli noin 30 tunnin lauttamatka halki Itämeren. Sauna ja kuntosali sisältyivät noin 700 euron hintaisen lauttamatkan hintaan, ateriat sen sijaan eivät.
Koirille liikkumatilaa lautalla tarjosi pienen hytin ohella vain koirien ulkoilutuskansi. Torres ja Vasco ulkoilutettiin ja väsytettiin ekstrahyvin ennen lähtöä Vuosaaren lenkkimaastossa, jotta reilu vuorokauden kestävä hyttireissu olisi niidenkin puolesta siedettävä.
Uusia seikkailuja horisontissa!Saksan poikki kohti Ranskan Alsacea ajaessamme ehdimme piipahtaa Cellessä, Hamelnissa, Rothenburgissa ja Schiltachissa sekä ajaa halki metsäisen Schwarzwaldin vuoristoalueen.
Saksassa matkailuautoilu on kaikin puolin helppoa: ilmaisia ja edullisia matkaparkkeja löytyy sieltä sun täältä ja puskaparkkeiluakin siedetään verrattain mukavasti. Tietulleistakaan ei tarvitse monien muiden Etelä- ja Keski-Euroopan maiden tapaan kantaa huolta.
Satojen puutalojen Celle.
Hamelnin keskiaikainen kaupunki on kuuluisa saksalaisesta kansansadusta “Hamelnin pillipiipari”. Joka kesäsunnuntai kello 12 kyläläiset esittävät pillipiiparinäytelmän vanhankaupungin aukiolla.
Rothenburg ob der Tauber on yksi Saksan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista.
Rothenburg ob der Tauber.
Rothenburg ob der Tauber.
Rothenburg ob der Tauber.
Rothenburg ob der Tauber.
Schiltach on miellyttävä kylä pysähdykselle Black Forestin poikki kohti Ranskaa ajettaessa. Täältä löytyy joen varrelta myös mukava ilmainen matkaparkki.Ehkä hieman yllättäenkin englantia ei puhuta Saksassa läheskään kaikkialla, etenkään pienemmissä kaupungeissa ja kylissä, joten alkeellisestakin saksan kielen taidosta voi olla hyötyä.
Saksan alkeet voivat tulla tarpeeseen Weinsbergin (kuvassa) kaltaisissa saksalaisissa pikkukaupungeissa.Sveitsi
Ylitimme Sveitsin rajan ensi kertaa Ranskan puolelta lähellä Baselia. Ranskan Alsacen hurmaavalta viinialueelta on tänne vain lyhyt ajomatka.
Itselleni Sveitsi oli jo entuudestaan tuttu maa; vietin täällä taannoin yliopistoaikoinani vaihtolukukauden, jolloin myös matkailin ahkerasti eri puolilla maata. Craigille Sveitsin vierailu oli sen sijaan ensimmäinen.
Lumihuippuiset Alpit, kirkasvetiset joet ja turkoosina kimmeltävät järvet, vuorten rinteiltä alas syöksyvät vesiputoukset sekä vehreät, lehmien laiduntamat kukkulat. Niistä on sveitsiläinen maisema tehty.Reissasimme tässä suurenmoisia luontoelämyksiä tarjoilevassa alppimaassa kaikkiaan kaksi ja puoli viikkoa. Tiivistettynä voisin todeta, että Sveitsi on käsittämättömän kaunis matkailumaa, josta jokaisen luontonähtävyyksistä innostuvan matkaajan kannattaisi ehdottomasti kokea edes pieni murunen kerran elämässään. Korkeasta hintatasosta ja puskaparkkeilun vaikeudesta huolimatta Sveitsi onnistui lunastamaan paikkansa TOP 5 Euroopan reissukokemustemme joukossa.
Sveitsissä risteilee huikeat 65 000 kilometriä kaikentasoisia vaellusreittejä.
Alppien vuoristo käsittää noin 60 prosenttia Sveitsin pinta-alasta. Sveitsiin mahtuu jopa 48 kappaletta yli 4000 metrin korkuista vuorta.
Tyypillistä sveitsiläistä maisemaa.
Sveitsi on suhteellisen kompakti maa. Välimatkat ovat usein lyhyehköjä ja tiet poikkeuksetta tiptop-kunnossa. Vuoristotiet ovat yleensä rehellisen kaksikaistaisia, mikä lisää turvallisuuden tunnetta myös serpentiiniteiden kurveissa.Pääset lukemaan lisää Sveitsin kokemuksistamme ja käytännön vinkeistäni Sveitsin reissulle tästä kattavasta Vanlife Sveitsi -postauksesta!
Italia
Italia oli käynyt meille ensimmäistä kertaa reissupakulla matkaillen tutuksi puolisen vuotta aiemmin. Täältä pääset halutessasi lukemaan kevään 2022 Italian vanlife-kokemuksestamme plussineen ja miinuksineen!
Tällä kertaa, syksyllä 2022, tutustuimme maan pohjoisosiin ja vierailimme muun muassa Comojärvellä, Gardajärvellä, Maggiorejärvellä ja Bergamossa. Lisäksi vietin äidin kanssa hauskan parin päivän kaupunkiloman Venetsiassa, jossa olimme vierailleet pakuseurueellamme puolisen vuotta aiemmin, vappuna 2022.
Äiti-tytär -kaupunkiloma Venetsiassa toi mukavaa vaihtelua rutiininomaiseen pakureissailuun.
Venetsiassa riitti mukavasti lämpöä ja kaunista syyssäätä vielä lokakuun lopullakin.Italian pohjoisosien järvistä kaunein oli mielestäni Como, mutta lokakuussakin sen tiet olivat paikoittain epämiellyttävän ruuhkaisia. En uskaltautuisi tänne kesäsesonkina matkailuautolla lainkaan.
Näkymä Varennan liepeiltä Comojärvelle. Matkakodin parkkeeraus Comojärven kulmilla voi tuottaa haasteita.
Varenna, Comojärvi.Gardalla ja Maggiorella oli tähän aikaan vuodesta Comoa rauhallisempaa, mutta kumpikaan näistä järvistä ei osoittautunut yhtä upeaksi kuin olin ne ennakkoon kuvitellut. Ehkä syynä oli se, että suuntasimme näille järville suoraan mielettömistä Sveitsin maisemista, joiden jälkeen mikä tahansa “perusnätti” näkymä ei enää niin vain onnistu sykähdyttämään.
Bergamo oli ihan mukava yhden iltapäivän vierailukohde. Kuvassa 1400-luvulta peräisin oleva marmorinen Colleonin kappeli.
Bergamon katukuvaa.
Il Fornaiosta mukaan napattu tuhti takeaway-lounas Bergamossa.Niin hieno matkailumaa kuin Italia onkin, ei se lukeudu suosikkiemme joukkoon ainakaan matkailuautolla reissauksen näkökulmasta. Ennakkosuunnitelmista poiketen Dolomiitit jäivät meiltä ajanpuutteen vuoksi edelleen väliin, joten Italia kutsunee vielä tulevaisuudessakin vähintään niiden osalta.
Slovenia
Slovenia oli yksi ensimmäisen vanlife-vuotemme ehdottomia yllättäjiä, jonka upeisiin maisemiin tahdoimme tällä kertaa suunnata toukokuun sijaan syksyllä. Täältä pääset lukemaan toukokuisesta Slovenian vierailustamme sekä Slovenian reissu- ja kohdevinkeistä!
Vietimme tällä kertaa maassa parisen viikkoa, josta ensimmäiset kolme päivää seuranamme oli myös Keski-Eurooppaan kanssamme lomailemaan saapunut äitini. Majoituimme äitini seurana Ljubljanassa, josta teimme päiväretket Bled-järvelle, Piraniin ja meille uutena tuttavuutena Vintgarin rotkon maisemiin.
Bledjärvi on kaunis myös lokakuun ruskan aikoihin.
Piranin viehättävä vanhakaupunki sijaitsee Adrianmeren rannikolla.
Vintgarin rotkon maisemaa.
Ljubljanassa voi kokea pääkaupungin humun ohella tietynlaista pikkukaupungin leppoisaa charmia ja luonnonläheisyyttä – se on kaikin puolin miellyttävä ja helposti haltuunotettava kaupunkikohde. Kuvassa ljubljanalainen kahvila marraskuisena päivänä.Äitini palattua takaisin Suomeen käänsimme Transitin keulan kohti Slovenian itäisiä osia. Seutu osoittautui yllättäen äärimmäisen matkailuautoystävälliseksi: lähes joka kylästä löytyi ilmainen, usein luonnonläheinen matkaparkki palveluineen. Jälleen lisää pisteitä Slovenian laariin!
Mirnan kaupunki on toiminut aloitteentekijänä projektissa, joka tähtää siihen että jokaisessa slovenialaisessa kunnassa olisi vähintään yksi matkaparkki, jossa matkailuautoilijat voivat pysähtyä ja viettää yönsä. Tällaisia ilmaisia matkaparkkeja tarjoavia kuntia näkyikin Slovenian itä- ja kaakkoisosissa runsaasti.
Sloveniassa ei ole liiemmin matkailuautoista ruuhkaa kesäkuukausien ulkopuolella. Varsinkin loka-marraskuussa saimme monesti matka- tai puskaparkin kokonaan itsellemme.
Ptuj on Slovenian vanhin kaupunki – täällä on ollut todistetusti asutusta jo kivikaudelta alkaen. Kuvassa kaupungin keskusaukiolla kohoava pylväs Antiikin Rooman ajalta.P.S. Tahdotko kuulla lisää vinkkejä Slovenian matkailuun liittyen? Tule kuuntelemaan puheenvuoroni “Vanlife Slovenia – Euroopan piilotettu helmi matkailuautoillen” Lahden Caravan-messuille lauantaina 23.9.2023!
Kroatia
Aiempi toukokuinen visiittimme Kroatian pohjoisrannikolla oli jäänyt parin päivän mittaiseksi, ja tälläkin kertaa, lokakuussa 2022, teimme ainoastaan yhden yön pituisen reissun maan pääkaupunki Zagrebiin. Kroatia kuuluu siten niihin maihin, joista kattava kokonaiskuva on meillä vielä toistaiseksi muodostumatta.
Toukokuun 2022 vierailullamme saimme hieman esimakua Kroatian kuvankauniin rannikon antimista. Valitettavasti puskaparkkeilu on Kroatian rannikolla haastavaa.Vajaan 700 000 asukkaan Zagreb sijaitsee sisämaassa suhteellisen etäällä Kroatian suosituista rannikkokohteista ja ehkäpä tästä syystä se jää Kroatian matkailijoilta usein vähemmälle huomiolle. Sen sijaan Slovenian rajalta ja vaikkapa Ljubljanasta tänne on vain lyhyt ja kaikin puolin vaivaton ajomatka.
Puolitoista päivää Zagrebin kaduilla riitti saamaan kaupungista ja sen värikkäistä historian vaiheista kohtuullisen kokonaiskuvan. Tosin Zagreb vaikuttaa kaupungilta, joka pääsee kunnolla oikeuksiinsa ja “avaa itsensä” vasta pidempiaikaisella vierailulla. Zagreb on kaiken kaikkiaan monikerroksinen ja kiinnostava kaupunki, vaikkakaan se ei onnistunut lunastamaan paikkaa kiinnostavimpien Euroopan pääkaupunkien kärkikahinoissa.
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan kaupunkiin opastetulla kaupunkikierroksella, jolloin Zagrebin tarina ja värikäs menneisyys avautuu aivan uudella tavalla!Espanja
Ensimmäisenä vuotenamme tien päällä, talvella 2021–2022, tutustuimme Espanjan itärannikkoon ja maan eteläosiin kaikkiaan reilu parin kuukauden ajan. Tällä kertaa Espanja toimi meille sen sijaan lähinnä läpiajomaana Ranskan ja Portugalin välillä, minkä lisäksi vietimme tammikuussa Etelä-Espanjan Jerezissä yhden agility-kisaviikonlopun.
Muutamaan uuteen Pohjois-Espanjan kohteeseen ehdimme kuitenkin pikaisesti läpiajomatkallamme tutustua: Burgosiin ja Leoniin.
Burgosin goottilaisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin 1200-luvulla, mutta katedraali valmistui vasta yli 300 vuotta myöhemmin, vuonna 1567. Se on Espanjan kolmanneksi suurin katedraali.
Burgosin vaikuttava katedraali on myös Unescon maailmanperintökohde.Ilahduimme huomatessamme, että Leonin kaupungista löytyy useampi täysin ilmainen matkaparkki palveluineen kävelymatkan päässä katedraalilta ja kaupungin vanhasta keskustasta! Suosittelenkin hyödyntämään tilaisuuden, pysähtymään Leonissa yhdeksi yöksi (tai vaikka edes muutamaksi tunniksi), ja käymään tsekkaamassa komean katedraalin ja sitä ympäröivät mukavat kävelykadut.
Myös Leonin katedraali kuuluu Espanjan upeiden goottilaisten katedraalien joukkoon.
Leonin katukuvaa.
Pohjois-Espanjaan tutustuimme ajan kanssa keväällä 2022, mihin liittyen tunnelmia ja kohdevinkkejä pääset lukemaan tästä postauksesta!
Portugali
Portugalista on muodostunut kahden vuoden aikana meille mieluisin Manner-Euroopan talvehtimispaikka. Eteläiseen Espanjaan verrattuna tunnemme olevamme enemmän kotonamme Portugalissa – vaikkakin puskaparkkeilu etenkin maan eteläosissa on Espanjaa haastavampaa. Onneksi Portugalin matkaparkit ovat pääosin edullisia, ja mitä enemmän sisämaahan tai pohjoiseen päin rannikkoa ajaa, sitä helpommaksi käy myös puskaparkkeilu.
Täältä pääset lukemaan Portugalin suurimmat plussat ja miinukset vanlife-reissaajan näkökulmasta!
Upea päiväparkki praia do Beliche -surffirannan edustalla Sagresin liepeillä. Poliisi sakottaa yöpyjiä.
Joulukuinen lekotteluhetki praia da Maretan rannalla Sagresissa.
Aveiron kaupunki joulukuun hämärtyvässä illassa.
Hurmaavassa Carvoeiron rantakaupungissa sijaitsevasta, koiraystävällisestä Earth Shop & Cafe:sta on ehtinyt muodostua meidän kantapaikka ihanille, täyttäville Portugalin brunsseille!
Sain viettää 33. syntymäpäiväni joulukuun lopulla Carvoeiron kauniissa rantamaisemissa aurinkoisessa säässä.Oleskelimme tällä kertaa Portugalissa joulukuun alusta maaliskuun alkuun. Suurimman osan ajasta vietimme Algarven rannikon tuntumassa sekä Ericeiran viehättävässä surffikaupungissa.
Joulun vietimme tällä kertaa aurinkoisessa säässä Algarve camping car park -matkaparkissa Armação de Pêrassa. Meillä ei ollut ennakkovarausta ja olimme onnekkaita, kun satuimme saamaan jouluksi viimeisen vapaan paikan.
Uudenvuoden vietimme suositussa Praia dos Tomatesin rantaparkissa niin ikään Algarven maisemissa. Saimme vuodenvaihteen juhlistamiseen seuraa iloksemme myös muista suomalaisista reissaajista. Huom! Puskaparkkeilua kyseisellä parkkipaikalla on talvikausina yleensä toleroitu, kunhan paikalla viipyy enintään 48 tuntia, mutta olen lukenut myös paikan päällä jaetuista sakoista.Koska Ericeiran matkaparkki ja leirintäalue sulkivat harmillisesti ovensa vuoden 2023 alussa (huom. leirintäalue on ilmeisesti jälleen auki!), ja kaupungin pienestä matkaparkista – tai pikemminkin muutamasta matkailuautojen käyttöön varatusta pysäköintiruudusta – on surffirannoille suhteellisen pitkä matka, päädyimme poikkeuksellisesti vuokraamaan Ericeirasta pariksi viikoksi itsellemme surffistudion. Sieltä Craigilla oli lyhyt matka hipsiä surffilautansa kanssa aaltojen äärelle.
Helmikuinen auringonlasku yhdellä Ericeiran merinäköalaterasseista.
Ericeiran vanhankaupungin kadut ja kujat ovat ehtineet käydä meille tässä vaiheessa mukavan tutuiksi.
Ericeirasta löytyy lukuisia suloisia surffipuoteja. Tämän putiikin käsintehdyt kauniit, uniikit surffilaudat maksavat noin 800-1300 euroa kappaleelta. Joka kerta puodissa piipahtaessamme Craig sai vain vaivoin vältettyä kiusauksen.Ericeirasta ennätti muodostua meille kodinomainen, rakkaalta tuntuva paikka. Lähdön lähestyessä meillä olikin jo ostohousut jalassa ja jopa alustava ostotarjous asunnosta hyväksyttynä. Maltoimme kuitenkin mielemme ja vetäydyimme kaupoista viime hetkellä.
Tulimme viime tipassa siihen lopputulokseen, ettei meidän tarvitse sijoittaa lähes 300 000 euroa (yksinkertaiseen kaksioon) voidaksemme tulla nauttimaan talvisin näihin Ericeiran maisemiin.Lissabon jäi meiltä tällä kertaa kokonaan väliin; aiemmin olemme vierailleet kaupungissa kahdesti ja pitäneet kaupungista kovasti kummalllakin kerralla. Sen sijaan Pohjois-Portugaliin suunnatessamme pysähdyimme jälleen yhdeksi illaksi ja aamupäiväksi tunnelmoimaan Porton ihanille kaduille.
Porton vanhankaupungin värikkäitä taloja.Porton lisäksi tutustuimme muutamaan muuhunkin mukavaan pohjois-portugalilaiseen kaupunkiin, muun muassa Bragaan ja Guimarãesiin. Pohjois-Portugali eroaa melko paljon yleistunnelmaltaan ja mentaliteetiltaan eteläisestä osasta maata, ja turismia on selkeästi maan eteläosia vähemmän (ainakin talvi- ja kevätkuukaudet). Kyseessä on kuitenkin yhtälailla kokemisen arvoinen seutu!
Portosta on muodostunut yksi suosikkikaupunkikohteemme koko Euroopassa.
Porton rosoista, mutta tunnelmallista katukuvaa.Portugalin kolmanneksi suurin kaupunki, 2000 vuotta vanha Braga, oli meille uusi, miellyttävä tuttavuus. Vaikka “Portugalin Roomaksi” nimitetty kaupunki on suht iso, tutustuu sen keskustaan ihan mukavasti yhdenkin päivän aikana. Suosittelen yön viettämistä Largo do Arcon parkkipaikalla, josta voi tehdä kävelyretken vaikuttavalle Bon Jesus do Monte -kirkolle kukkulan laelle.
Bragan keskustaan on helppo tutustua jalkaisin.
Bon Jesus do Monte -kirkko Bragassa. Kirkkokukkulalta avautuu upeat maisemat yli kaupungin.
Jo 300-luvulla perustettu Guimarães on yksi Pohjois-Portugalin vaikuttavia historiallisia kaupunkeja. Kuvassa Nossa Senhora da Consolação e Santos Passoksen kirkko.
Unescon maailmanperintökohteisiin lukeutuva Guimarãesin historiallinen keskusta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt.
Sympaattisista raidallisista taloistaan tunnettu Costa Nova on pysähdyksen arvoinen pieni merenrantakaupunki Portugalin pohjoisosiin matkatessa.Pohjois-Portugalin matkaajien on lähes pakollista kokeilla paikallista, alkujaan Portosta lähtöisin olevaa erikoisuutta: Francesinhaa.
Annoksen perusajatuksena on kerrosvoileipä, jonka sisään ladotaan pihviä, erilaisia makkaroita, kinkkua, pekonia ja / tai muuta lihaa. Koko komeuden päälle tulee aimo annos juustokuorrutetta, minkä jälkeen annos kostutetaan vielä paksulla tomaatti-olut-kastikkeella, jonka tarkka resepti on tyypillisesti jokaisen ravintolan oma varjeltu salaisuutensa. Ja aivan kuin tässä ei olisi vielä kaloreita tarpeeksi, tarjoillaan tämä vaatimaton voileipä kunnon ranskalaiskeon kera.
Pohjois-Portugalin perinneruoka Francesinha on yhtä epäterveellinen kaloripommi kuin miltä se näyttääkin.Tämä krapulamättöjen kuninkaaksikin nimitetty perinneannos on alkuperäisessä asussaan varsin lihaisa, mutta nykyisin useat paikat tarjoavat Francesinha-leivästä onneksi myös erilaisia kasvisversioita. Me testasimme tällaiset vegeversiot In Francesinhas-ravintolan takeawayna Viana do Castelon kaupungissa, emmekä joutuneet pettymään!
Enemmän Lissabonista, Portosta ja muista Portugalin kohdevinkeistä pääset lukemaan tästä Portugalin kohdesuositukset -postauksestani!
Kiitos Portugali – nähdään taas ensi talvena! <3Ranska
Ranska on meille mitä rakkain matkailumaa, johon tulemme tuskin koskaan kyllästymään. Täältä pääset lukemaan Ranskan suurimmat plussat ja miinukset, ja täältä Ranskan TOP kohdevinkkini eri puolille maata!
Jokimaisema Saint-Marcelin hämärtyvässä illassa Keski-Ranskassa toukokuussa 2023.Tällä kertaa pääsimme tutustumaan uusina alueina muun muassa Alsacen (syksy 2022), Dordogne-joen ja Bordeaux’n (kevät 2023) viinialueisiin sekä laskettelemaan Pyreneillä (maaliskuu 2023). Lisäksi vietimme aikaa muun muassa Ranskan Baskimaassa, missä meille kävi tutuksi muun ohella idylliset Anglet, Biarritz ja Saint-Jean-de-Luzin rannikkokaupungit.
Biarritzin kaupunki huokui ranskalaista hienostunutta tyyliä ja vaurautta.
Biarritz, maaliskuu 2023.
Auringonlasku Angletin rantabulevardilla maaliskuussa 2023.
Saint Emilionin hurmaava pikku viinikaupunki. Etenkään punaviinin ystävien ei pitäisi ohittaa tätä suosittua matkailukaupunkia Bordeaux’n suunnilla liikkuessaan!
Saint Emilion, huhtikuu 2023.
Piau-Engalyn laskettelukeskus Pyreneillä. Vihdoinkin päästiin rinteeseen!
Lumitilanne Pyreneiden laskettelukeskuksissa ei ollut maaliskuun lopulla enää paras mahdollinen; Piau-Engalyn rinteistä noin puolet oli tuossa vaiheessa enää auki. Iltapäivään mennessä aurinko teki rinteistä sohjoisia, mutta aamupäivällä lasketteluolosuhteet olivat vielä ihan otolliset.
Piau-Engalyn laskettelukeskuksen yhteydessä oleva matkaparkki kustansi talvikaudella 22 euroa vuorokaudelta, kesällä parkki on ilmainen. Maksusysteemi toimi vain ranskalaisilla luottokorteilla – ulkomaalaisten piti maksaa itsensä ulos tiettyyn aikaan iltapäivästä, kun paikalla oli työntekijä.Kirsikkana kakun päällä saimme viettää huhti-toukokuussa 2023 kolme viikkoa tuhatvuotisen kartanon mailla talovahteina Lounais-Ranskassa Dordogne-joen kupeessa. Tällainenkin majoitus- ja elämysmuoto on mahdollista yhdistää vanlife-matkailuun ja -elämäntyylin!
Kartanovahdit palveluksessanne!
Pakusta kartanoon – vähän kuin “ryysyistä rikkauksiin”.
Pakureissaajat Sara ja Joni olivat talvehtineet kyseisen kartanon mailla talovahteina ja heidän lähdettyään takaisin kohti Suomea he luovuttivat paikan meidän haltuumme (amerikkalaisen omistajan luvalla totta kai!).
Illallinen vanhojen ja tulevien talovahtien kesken vahtivuoron vaihtuessa.
Eniten aikaa kartanon tiluksilla kului puutarhanhoitoon: Craig huolehti nurmikon leikkuusta, kun taas itse keskityin pääosin kukkien kasteluun ja kukkapenkkien siistimiseen. Täydellistä vaihtelua akateemiseen työhön läppärin äärellä!
“Kotinamme” toimi kartanon vanhaan talousrakennukseen konvertoitu kaksikerroksinen asunto, joka on ylivoimaisesti ihanin asumus, missä olemme koskaan saaneet asustella.
Tämä vanhaan kivilatoon konvertoitu asunto on suoranainen unelmakotimme perikuva.
Keittiömme kartanossa oli hieman totuttua tilavampi. Muun muassa iso jääkaappi ja astianpesukone olivat varsinaista arjen luksusta.
Kuinka hurmaava kylppäri!
Kartanolla viettämämme kolme viikkoa olivat kerrassaan upeaa aikaa, mutta oleskelumme loppua kohden alkoi kaasujalka jälleen vipattaa ja paluu tien päälle houkuttaa. Olemme syvästi kiitollisia tästä uniikista house sitting -kokemuksesta, joka meille suotiin, ja joka jää kaikessa hulppeudessaan ja ainutlaatuisuudessaan elämään muistoihimme ikuisesti.
Vapun kunniaksi shampanjaa kartanon puutarhassamme.
Kun kuuma suihkukin on jo itsessään tien päällä arvokasta luksusta, tuntui tällainen kylpyhetki siltä, kuin asustaisi viiden tähden kartanossa.
Kolme viikkoa kartanon emäntänä – olipa kokemus! <3Houkuttaako vastaavanlainen tilaisuus talovahtina olosta? House sitteriksi pystyy hakeutumaan esimerkiksi trustedhousesitters.com -sivuston kautta!
Jälleen yhtä uutta upeaa elämystä rikkaampana!Englanti
Toukokuun 2023 alussa matkasimme Pohjois-Ranskan Calais’sta Eurotunnelia pitkin ensimmäistä kertaa pakulla Englantiin – Craigin kotimaahan. Vasemmanpuoleinen liikenne, ikoniset kaksikerroksiset punaiset bussit ja kaikkialla liehuvat Union Jack -liput ja -viirit (sattui olemaan Kuningas Charlesin kruunajaisten jälkeinen maanantai) eivät jättäneet epäselväksi, mihin kuningaskuntaan olimme juuri saapuneet.
Pääsimme vaihteeksi huristelemaan Englannissa myös Craigin moottoripyörällä, joka on hänen vanhemmillaan säilytyksessä Essexissä. Kuvassa pysähdys- ja ruokatauko maalaispubissa Essexissä.Brittien koiraystävällisyys – sekä ystävällisyys ja kohteliaisuus noin muutoinkin – on vertaansa vailla. Mutkaton pubikulttuuri on yksi saarivaltion hienoimmista piirteistä. Sen sijaan puskaparkkeilun vaikeus ja ilmaisten palveluiden (WC:n tyhjennys, harmaa- ja raikasvesi) puuttuminen lähes täysin saa Britteinsaarilla matkaajan haikailemaan välillä takaisin Ranskanmaalle. Jos taas viihtyy leirintäalueilla, viihtyy varmasti Englannissakin.
Vietimme pari päivää Englannin etelärannikolla sijaitsevaan Brightoniin tutustuen ja tykästyimme kaupunkiin ja sen ilmapiiriin kovasti.
Brightonin toukokuista katukuvaa.
Brightonin värikästä keskustaa. Preston-puiston parkkipaikalla oli luvallista yöpyä.Lukuisat brittipubit sallivat matkailuautoilijoiden yöpyä parkkipaikallaan – kunhan vastineeksi poikkeaa pubissa nauttimassa aterian, tai vähintään tuopilliset. Usein ruoan hinta-laatusuhde on pubeissa kohdallaan ja kasvisruokailijatkin huomioidaan erittäin mallikkaasti.
Tämä tuhti vegaaninen English breakfast piti nälän loitolla tehokkaasti pitkälle iltapäivään saakka.
Pubi Brightonissa.P.S. Englannin matkavinkit ovat tuloillaan vielä ihan omana postauksenaan – kannattaa siis pysyä kuulolla!
Skotlanti
Ja niin olemme päässeet tähän hetkeen ja viimeisimpään maahamme, josta tätä postausta tälläkin hetkellä kirjoittelen: säkkipillien, viskien ja lukemattomien lampaiden Skotlantiin.
Tiedän kyllä: Skotlanti ei ole (itsenäisyyspyrkimyksistään huolimatta) itsenäinen valtio. Sen verran omaleimainen alue kulttuurillisesti ja historiallisesti on kuitenkin kyseessä, että olen päättänyt käsitellä Skotlantia ja Englantia omina mainaan sen sijaan, että puhuisin ainoastaan Yhdistyneistä Kuningaskunnista tai Iso-Britannasta. Uskon, että tämä ratkaisu tyydyttää ainakin useimpia skotteja.
Skotlanti on täynnä upeaa rannikkomaisemaa. Meressä voi bongata uiskentelevan delfiinejä, hylkeitä ja jopa valaita.
Skotlannista löytää myös lukuisia linnoja ja muinaisten linnojen raunioita. Kuvassa Ardvreck-linnan rauniot.
Skotlantilaisessa luonnossa on jotain salaperäistä ja lumoavaa.Skotlanti on ilahduttanut erityisesti upealla luonnollaan, poikkeuksellisella koiraystävällisyydellään ja mitä idyllisimmillä maisemillaan – jopa siinä määrin, että on tullut ihmeteltyä, miksei täällä törmää tien päällä enemmän vaikkapa suomalaisiin matkailijoihin. Puskaparkkeilua toleroidaan täällä huomattavasti Englantia paremmin, vaikkakin moni rantaparkki ja vaellusreittien pysäköintipaikka on kieltänyt viime aikoina matkailuautoilta yönyli-parkkeerauksen.
Skotlannin lumoava luonto on täynnä toinen toistaan idyllisempiä puskaparkkeja, joista suurimmassa osassa on edelleen sallittua myös yöpyä.Miinuksena mainittakoon, että ilmaisia matkailuautoille suunnattuja palveluja on täälläkin harvassa, ja monin paikoin vedentäytöstä ja vessan tyhjennyksestä veloitetaan kohtuuttomalta tuntuvia hintoja.
Britannian korkeimman vuoren, Ben Nevisin (1345 m) valloitus juhannuksen aatonaattona 2023.Vastoin yleistä käsitystä Skotlannissa ei sada läheskään koko aikaa, vaan päinvastoin; meillä kävi oivallinen tuuri ja olemme saaneet nauttia Skotlannissa oleskelumme ajan lähes yksinomaan auringonpaisteesta ja poikkeuksellisen lämpimästä, jopa helteisestä säästä!
Pohjois-Skotlannissa saimme kokea joitakin koko reissumme kauneimpia ja puhtaimpia rantoja. Pojat tarkenivat uida meressä hyvin, itse tyydyin kahlailemaan.
Edinburgh on ihastuttava kaupunkikohde, jossa tekeminen ja näkeminen ei helposti lopu kesken, mutta joka on samalla helppo ottaa haltuun yhdenkin viikonlopun aikana.P.S. Myös Skotlannista on lähiaikoina tiedossa ihan oma blogipostauksensa – stay tuned!
Kohti kolmatta vuotta tien päällä
Irtiottomme loppu ei häämötä horisontissa vieläkään. Hypättyäni itsekin vuoden alussa yrittäjyyteen pakumatkamme päätepiste ei enää sijaitse rajallisen reissukassani pohjalla, vaan se on loitonnut näkyvistä jonnekin määrittämättömään tulevaisuuteen. Lauttamatka Ruotsin Kapellskäristä heinäkuiseen Suomeen on jo varattu, mutta niin on myös syyskuun lautta Helsingistä kohti Travemündea.
Suunnitelmamme ovat suurin piirtein selvillä marraskuuhun saakka. Odotan itsekin innolla ja jännityksellä, mitä sen jälkeen tapahtuu – kaikki tiet ovat meille avoinna ja mahdollisuuksien määrä lähes huumaava.
Elämystentäyteinen elo jatkukoon!Kiitos, kun olet kulkenut matkassamme nämä kaksi vuotta, tai vaikka olisitkin hypännyt kyytiin ihan vastikään! On antoisaa päästä jakamaan kokemukseni muiden vanlife-kulttuurista ja tien päällä elosta kiinnostuneiden ennakkoluulottomien seikkailusielujen kanssa.
On ollut myös todella mukavaa ja palkitsevaa kuulla, kuinka useaa matkaajaa vinkkini ovat tähän mennessä ilahduttaneet – lämmin kiitos myös teille jokaiselle, jotka olette antaneet blogipostauksiini liittyen palautetta somessa, sähköpostitse ja blogini kommenttiosiossa!
Kaipaatko lisävinkkejä Eurooppaan? Tsekkaa siinä tapauksessa nämä maa-aiheiset matkapostaukseni:
Hollannin parhaat matkakohteet
Belgian kaupunkikohteet Brugge ja Ghent
Ranskan suurimmat plussat ja miinukset
Ranskan parhaat kohdevinkit eri puolille maata
Espanjan suurimmat plussat ja miinukset
Portugalin suurimmat plussat ja miinukset
Italian suurimmat plussat ja miinukset
Arvostelussa Euroopan pääkaupungit
Pohjois-Norja: Lyngenin niemimaa
Ai vitsit, teillä oli kyllä kerta kaikkiaan ihan mahtava vuosi. Niin paljon upeita kohteita. Tuosta Puolasta täytyy mainita, että Krakovalle iso suositus, todennäköisesti Puolan kalleinta aluetta, mutta tykättiin kovasti, kannattaa käydä. Jäi harmittamaan, kun meidän käydessä Tatravuorilla oli kovin sumuista, niin jäi kaikki suunnitellut patikat väliin, joita olimme kovasti odottaneet. Mistä noi Sveitsin kuvat ovat, ollaan noin 1,5 viikkoa siellä muutamassa paikassa oltu, mutta en noita paikkoja tunnistanut. Tavattoman hienolta näyttivät, mutta on kyllä aivan järjettömän kallis maa.
Kiitos kommentistasi, Mikko! Meillä olikin alkuperäisenä tarkoituksena vierailla myös Krakovassa viime kesänä Puolan läpi ajaessamme, mutta viime hetkellä vaihdoimme suunnitelmia ajoreittimme kannalta suoraviivaisemmaksi. Krakova jäi siten odottamaan vielä seuraavaa kertaa – meillä on ollut kaupunkiin lennotkin jokunen vuosi sitten varattuna, mutta sitten iski koronapandemia ja Krakovan reissu jäi tekemättä. Onpahan yksi hyvä syy lisää palata vielä uudelleen Puolaan! Sveitsin kuvien sijainnit taitaa kaikki olla mainittuina mun viime syksyn vanlife Sveitsi -postauksessa, joten ne voi halutessaan tsekata sieltä, jos mieli tekee vielä takaisin (hintatasosta huolimatta) Sveitsin upeisiin maisemiin! 🙂