Ford Transit parkissa Slovenian maaseudulla hienoissa maisemissa.

Vanlife Slovenia – pala kauneinta Eurooppaa

Feel sLOVEnia

Kuukauden päivät Italiassa reissattuamme oli tullut aika jättää hyvästit saapasmaalle. Ylitimme Italian ja Slovenian välisen rajan Triesten eteläpuolelta sateisena vappupäivän iltana.

Seuraavat pari viikkoa reissasimme ympäri Sloveniaa tähän pieneen, mutta äärimmäisen monimuotoiseen ja luonnonkauniiseen maahan tutustuen.

Italian reissukokemuksestamme pääset lukemaan lisää tästä postauksesta!

San Servolon linna Sloveniassa.
Ensimmäisen yömme Sloveniassa vietimme San Servolon linnan kupeessa lähellä Italian rajaa. Linnan historia ulottuu vähintään 1000-luvulle. Sen sisätiloissa toimii nykyisin laadukas ravintola.
Vehreää slovenialaista maisemaa ja kylä ylhäältä päin kuvattuna.
Ensimmäisen illan maisemia.

Eteläisessä Keski-Euroopassa sijaitseva Slovenia lukeutui pitkään osaksi Jugoslaviaa, kunnes se itsenäistyi vuonna 1991. Tästä alkoi maan nopea kehityskulku kohti modernia taloutta ja vakaata demokratiaa.

Slovenia liittyi Euroopan Unioniin vuonna 2004 ja sen talouskasvu on ollut viime vuodet vakaan nousujohteista. Maan bruttokansantuote henkeä kohti lukeutuu Keski-Euroopan korkeimpiin.

Bledjärvi, Slovenia.
Sloveniassa panostetaan nykyisin etenkin kestävän kehityksen ehdoilla tapahtuvaan ympäristöystävälliseen matkailuun. Kuva Bledjärveltä.

Vain reilu kahden miljoonan asukkaan Slovenia oli sekä minulle että Craigille täysin uusi tuttavuus. Olin tosin kuullut maasta paljon hyvää etukäteen, joten ennakko-odotukset tätä entuudestaan tuntematonta maata kohtaan olivat lähtökohtaisesti asetettu suht korkelle.

Suurista odotuksista huolimatta en olisi koskaan osannut aavistaa, miten totaalisesti menettäisin palan sydäntäni tälle pienelle, sympaattiselle maalle.

Slovenian parhaat puolet korostuivat uskoakseni etenkin, koska saavuimme sinne Italiassa vietetyn kuukauden jälkeen. Ruuhkaisilta, huonokuntoisilta teiltä sekä matkailijoita kuhisevista, paikoitellen hyvinkin likaisista ja hektisistä Italian kaupungeista saavuimme yhtäkkiä varsinaiseen rauhan tyyssijaan puhtaan, rauhaisan luonnon keskelle.

Slovenialainen kylä vehreän luonnon keskellä.
Ruuhkaisia metropoleja Sloveniasta ei löydy laisinkaan. Sen sijaan luonto on lähellä ja läsnä kaikkialla.

Reissasimme Sloveniassa toukokuun alkupuolella. Ajankohta vierailullemme oli kerrassaan ideaali: Päivälämpötilat huitelivat tyypillisesti hieman 20 asteen paremmalla puolella, mutta matkailun osalta oli vielä yllättävän hiljaista. Euroopassa toki lomaillaankin tyypillisesti vasta heinä-elokuussa, mutta vaikkapa Italian Toscanassa, Roomassa ja Venetsiassa oli ollut täysi matkailusesonki päällä jo huhtikuussa.

Piranin vanhankaupungin värikkäitä taloja.
Piranin värikkäitä taloja. Slovenian Rivieralla sijaitsevan vanhankaupungin kaduilla oli toukokuun alussa hyvin tilaa.

Tahdon jakaa Slovenian upean reissukokemuksemme blogini lukijoille, sillä käsittääkseni suhteellisen moni on vielä tietämätön siitä, millainen pieni matkailuhelmi eteläiseen Keski-Eurooppaan, aivan Italian kainaloon, kätkeytyykään.

Toisaalta suuri osa Slovenian viehätysvoimaa piilee siinä, että läheskään kaikki Euroopan reissaajat eivät vaikuta olevan vielä tietoisia sen mahtavista matkailumaan ominaisuuksista ja luonnon uskomattomasta kauneudesta.

Valtaisat turistimassat eivät ole siten vielä ymmärtäneet vyöryä paikalle ja maa on säilyttänyt toistaiseksi suhteellisen hyvin piilotettu helmi -statuksensa. 

Tässä postauksessa summaan Slovenian parhaimmat ja huonoimmat puolet itsenäisen vanlife-reissaajan näkökulmasta. Lisäksi jaan omiin kokemuksiimme pohjautuen 9 + 1 kohdesuositusta Slovenian roadtripille.

P.S. Vaikka Slovenian kokeminen ei edellytäkään varsinaisella matkailuajoneuvolla reissaamista, luontoelämysten maksimoimiseksi suosittelen ottamaan täällä alle vähintäänkin vuokra-auton. Slovenia vaikuttaa mahtavalta kohteelta myös moottori- ja maantiepyöräilijöille!

Slovenian suurimmat plussat

+ Kätevä maantieteellinen sijainti

Slovenian sijainti kartalla on monilta osin kerrassaan oivallinen. Maa rajoittuu lännessä Italiaan ja Adrianmereen, etelässä Kroatiaan, idässä Unkariin ja pohjoisessa Juliaanisiin Alppeihin ja Itävaltaan.

Venetsiasta Sloveniaan ajaa puolessatoista tunnissa. Itävalta on maan pohjoisosien luontonähtävyyksiin nähden ihan nurkan takana ja Zagrebiinkin on maan pääkaupunki Ljubljanasta vain 143 kilometrin matka.

Rovinjin vanhankaupungin värikästä katukuvaa.
Piipahdimme Sloveniassa reissaamisen lomassa parin päivän visiitillä Kroatian pohjoisrannikolla. Kuva Rovinjista, jonne ajaa Slovenian Piranista puolessatoista tunnissa.

Jos aikaa on siis reilumminkin käytössä, Slovenian loman voi halutessaan yhdistää vaivattomasti vaikkapa Pohjois-Italian, Kroatian, tai Itävallan Alppien visiittiin!

+ Huoletonta matkantekoa 

Sloveniassa tiet ovat vahvan pääsäännön mukaan hyväkuntoisia ja helposti ajettavia. Liikennekulttuuri on moniin muihin maihin (kuten Italiaan) verrattuna säyseä.

Slovenia on pinta-alaltaan pieni ja välimatkat ovat tyypillisesti hyvin maltillisia. Maan voi ajaa itä-länsi -suunnassa päästä päähän reilussa parissa tunnissa.

Nämä lyhyet etäisyydet tuntuivat virkistävältä vaihtelulta etenkin Italian, Ranskan ja Espanjan +1000 kilometrin pituisten roadtrip-rupeamien vastapainoksi.

tie ja vuoristomaisemaa Sloveniassa.
Maisemat tienpäällä ovat Sloveniassa usein silmiä hiveleviä.

Slovenian moottoritiet ovat suurilta osin maksullisia. Näiden käyttöä varten tulee hankkia vinjetti, eli moottoriteiden käyttöön oikeuttava ”tietullitarra” halutuksi ajaksi (joko viikoksi, kuukaudeksi tai vuodeksi).

Vinjetin pystyy nykyisin tilaamaan ajoneuvolleen kätevästi myös netistä ja sen voimassaolon voi aloittaa vaikka heti. (Voit lukea Slovenian tietullijärjestelmästä lisää täältä ja hankkia sähköisen vinjetin Slovenian moottoriteitä varten täältä.)

Jos Slovenian vierailun aikataulu on tiukka ja nähtävää on paljon, voi vinjetti olla hyödyllinen matkantekoa nopeuttava ostos. Vinjetti ei kuitenkaan ole suinkaan välttämätön ja maksulliset moottoritieosuudet on mahdollista halutessaan välttää – ilman, että matkanteko tästä välttämättä edes tuntuvasti hidastuu. 

Tällöin kannattaa kuitenkin olla Google Mapsin kanssa ekstratarkkana, ettei vahingossa tule navigoineeksi ajoneuvoaan maksulliselle moottoritielle – tämä voi käydä tarrattomalle ajoneuvolle kalliiksi.

sähköinen vinjetti Slovenian moottoriteille.
Slovenian maksullisten teiden käyttöön oikeuttava vinjetti oli helppoa ja nopeaa tilata netin kautta.

Slovenian ja Itävallan välisellä kahdeksan kilometrin pituisella Karavanke – tunneliosuudella on käytössä oma tietullijärjestelmänsä. Reilu seitsemän euron maksu on mahdollista suorittaa joko etukäteen tai tunnelin tulliportilla.

Huom. Itävallassa on mahdollista vierailla Slovenian puolelta ilman kyseisen maksullisen tunnelin käyttöä. Me ajoimme Itävallan Villachiin Granjska Gorasta maksutonta (mutta kaltevuudeltaan suht jyrkkää) vuoristotietä pitkin.

+ Äärimmäisen turvallinen matkailumaa

Turvallisuudestaan ei tarvitse kantaa täällä päin ekstrahuolta; Slovenia on matkailumaana maailman turvallisimmasta päästä. Itse asiassa maa on rankattu Global Peace Indexin toimesta tällä hetkellä maailman seitsemänneksi turvallisimmaksi maaksi (Suomi tulee perässä ”vasta” sijalla 14).

En ole tainneet lukea tai kuulla yhdestäkään kokemuksesta, jonka mukaan matkailuautoon olisi Sloveniassa murtauduttu / yritetty murtautua, tai että joku ylipäätään olisi tavannut matkakotinsa ympäriltä epäilyttäviä hiippareita.

+Uskomattoman kaunis luonto sekä vihreä mentaliteetti

Slovenia tarjoili meille joitakin Euroopan tourneemme vaikuttavimpia ja sykähdyttävimpiä maisemia. 

Ympäröivän luonnon mykistävä, lähes henkeäsalpaava kauneus tuntui muutaman kerran ihan rinnassa asti.

Vastaavanlaisen fyysisellä tasolla saakka vaikuttavan luontokokemuksen olen aiemmin kokenut Euroopassa ainoastaan Algarven rannikon kauneutta Portugalissa ihmetellessäni.

Bloggaaja Slap Virje -vesipitouksella.
Tältä paratiisissa varmaankin näyttää!
Turkoosi Tolminka-joki.
Tolminin rotkon maisemaa.

Esimerkiksi Soča-jokea tituleerataan maailman kauneimmaksi. Onkin vaikeaa kuvitella, että tältä planeetalta löytyisi toista yhtä kirkasvetistä, puhdasta ja säkenöivän turkoosina virtaavaa jokea.

Vesiputous Sloveniassa.
Lähes hypnoottisen kaunista.

Luonto tuntuu olevan slovenialaisille sydäntä lähellä. Sitä kunnioitetaan, arvostetaan ja suojellaan. Roskia näkyi tuskin missään.

Yli kolmannes maan pinta-alasta kuuluu Euroopan Unionin tasolla suojeltuun Natura 2000 -verkostoon.

Retkeilijä vehreän luonnon ympäröimänä Triglavin kansallispuistossa.
Paitsi luonto, myös ajattelutapa on Sloveniassa vihreä.
Bloggaaja ja borderterrierit vesiputouksen ääressä Sloveniassa.
Monet Slovenian upeista luontokohteista vaikuttavat olevan suurelle yleisölle vielä suht tuntemattomia.

Sloveniassa tehdään paljon työtä luonto- ja kulttuurikohteiden säilyttämiseksi. Vastuulliseen sekä ympäristöystävälliseen matkailuun tunnutaan panostavan täällä ilahduttavan paljon (voit lukea lisää täältä).

Kansainvälinen järjestö Green Destinations nimesikin Slovenian vuonna 2016 maailman ensimmmäiseksi vihreäksi matkakohteeksi The first Global Green Destination of the World. 

Sähköpyörien latauspiste Sloveniassa kansallispuistossa.
Pyöräilyyn liikkumis- ja harrastusmuotona tunnutaan panostavan Sloveniassa. Kuvan pyörien lataus- ja huoltopiste löytyy Tolminin rotkon parkkipaikalta.

+Euromaaksi edullinen hintataso

Slovenian hintataso oli kaiken kaikkiaan varsin ilahduttava. Maa tuntui kokonaisuutena ehdottomasti edullisemmalta kuin vaikkapa Italia. Slovenian hintataso onkin yksi EU:n matalimmista.

Täällä on hyvinkin mahdollista ruokailla ja nauttia palanpainikkeena alkoholillinen ruokajuoma alle kympillä. Varsinkin paikallinen viini on hyvinkin edullista – ja hyvää!

Viinihyllyjä slovenialaisessa supermarketissa.
Slovenialaisen supermarketin viinivalikoimaa.
Kesärulla-annos ravintolan pöydällä.
Ljubljanan keskustan ravintoloissa hinnat ovat maan keskiarvoa selvästi korkeammat, mutta rahalleen saa edelleen mukavasti vastinetta.

Jouduimme tahtomattamme turvautumaan myös paikallisen autokorjaamon palveluun Mariborissa. EGR-venttiilin vaihto tuli täällä kolmisensataa euroa edullisemmaksi, kuin mitä se olisi hintatiedustelumme perusteella kustantanut meille Porvoossa.

Olutta pitelevä käsi slovenialaisella autokorjaamolla.
Korjaamon palvelu sisälsi myös kylmän oluen työn valmistumista odotellessa.

+ Englannin kielellä pärjää yleensä pitkälle

Sloveniassa on perinteisesti totuttu puhumaan vieraita kieliä. Englannin lisäksi ainakin italiaa ja saksaa puhutaan täällä suht laajasti riippuen vähän siitä, missä päin maata kulloinkin sijaitaan.

Juttelin erään paikallisen kanssa aiheeseen liittyen. Hän totesi, että kun kerta kukaan muu ei puhu kahden miljoonan slovenialaisen lisäksi sloveenia, on heidän vähän niinkuin pakko, tai ainakin parempi, opetella puhumaan äidinkielensä lisäksi muitakin kieliä. Tähän on suomalaisena helppo samastua.

Vertailun vuoksi: Teimme Sloveniasta päiväretken Itävallan Villachiin, jossa paikallisten englannin kielen taito oli heti selkeästi heikompaa, kuin mihin olimme Sloveniassa tottuneet. 

Sen lisäksi että kommunikointi on englanniksi yleensä helppoa, slovenialaiset ovat hyvin miellyttävän, ystävällisen ja vieraanvaraisen oloista kansaa!

Borderterrieri Vasco juo koirankupista vettä Ljubljanan kadulla.
Koiriin tunnuttiin suhtautuvan Sloveniassa yleisellä tasolla hyvin mutkattomasti. Lähes joka ravintolassa ja kuppilassa koirille tarjoiltiin myös automaattisesti vettä.
Oluttuoppi ja koirankeksikippo terassin pöydällä.
Tässä ljubljanalaisessa baarissa koirille tarjoiltiin ilmaiseksi keksejä omistajien nauttiessa oluset – win win!

Slovenian suurimmat miinukset

-Rajoitetut puskaparkkimahdollisuudet

Sloveniassa ei ole luvallista parkkeerata ajoneuvoaan yöksi minne huvittaa. Ei edes siinä tapauksessa, että varsinaisesta leiriytymiskäytöksestä pidättyisikin.

Näin semi-vannoutuneen puskaparkkeilijan ja budjettimatkaajan näkökulmasta soveliaan yönyli-parkin järjestäminen vaati Sloveniassa toisinaan hieman ekstrasuunnittelua.

Tämä onkin ainut rehellinen Sloveniasta mieleen tuleva miinus.

Luonnonpuistoissa ja kansallispuistossa yöpymisen suhteen täällä ollaan tiukkoja. Lukemieni kommenttien perusteella näillä alueilla yöpymiskieltoa myös valvotaan suht ahkerasti. Poliisi tai puistonvartija voi helposti antaa luvattomasti luonnon ääreen pysäköineelle lähtöpassit keskellä yötä.

Socajoki, Slovenia.
Kuvankauniin Soča-joen varressa on mukava retkeillä päiväsaikaan, mutta yöksi pitää etsiytyä leiriin muualle.

Päiväksi ajoneuvonsa saa kyllä parkkeerata huoletta vaikka mihin upeisiin luontospotteihin tai vaellusreittien parkkipaikoille. Pääsäännön mukaan parkkipaikan kyltti kuitenkin ilmoittaa, että pysäköinti paikan päällä on luvallista vain esimerkiksi kello 07:00 – 22:00 välisenä aikana.

Ilman erillisen kieltokyltin läsnäoloakin suojelluille alueille ei pidä mennä asettumaan yöksi, vaan tämä on kiellettyä toimintaa jo ihan lain nojalla.

Kun näkee slovenialaisen luonnon puhtauden, kauneuden ja turmeltumattomuuden, ymmärtää hyvin, miksi sitä tahdotaan vaalia ja luonnossa yöpymistä rajoittaa.

Surullinen fakta kun on se, etteivät suinkaan kaikki osaa kunnioittaa luontoa ja jättää leiriään yhtä siistiin kuntoon, kuin paikka oli sinne saavuttaessa. 

Onneksi Slovenian luontokohteiden läheisyydestä voi löytää mukavan kattauksen eritasoisia leirintäalueita ja matkaparkkeja, joihin hakeutua luvallisesti yöksi. Ainakin toukokuussa leirintäalueilla yöpyminen oli suhteellisen edullista, eikä ennakkovaraus ollut tarpeen.

Ford Transit parkissa yksinkertaisessa matkaparkissa.
Bovecissa yövyimme pari yötä tässä pelkistetyssä, mutta viihtyisässä ja luonnonläheisessä “Davidin” matkaparkissa (kohde löytyy Park4night-sovelluksesta). Ei ennakkovarauksia, nopeat syövät hitaat. Maksimi ajoneuvon pituus 7,5 metriä.

Triglavin kansallispuiston sekä muiden suojeltujen luontokohteiden ulkopuolelta on mahdollista löytää parkkipaikkoja ynnä muita yöpymispaikkoja, joissa matkailuautossa yöpyminen onnistuu kenenkään puuttumatta. Park4night -sovellusta voi käyttää apuna selvittääkseen, missä spoteissa toleroidaan matalalla profiililla paikan päällä yönsä viettävää matkailuautoilijaa.

Kannattaa tällöinkin olla hyvin diskreetti: Ei leiriytymiskäytöstä (ei tuolia, pöytiä, pyykkinaruja tai koiran petejä ulos, eikä markiisia esiin), ja on fiksua yöpyä vain yksi yö kerrallaan kulloisessakin kohteessa.

Puskaparkkeilemaan tottuneen kannattaakin Sloveniaan saapuessaan varata majoituskustannuksiin jonkin verran ylimääräistä. Slovenia on kaiken kaikkiaan edullinen matkakohde, eikä ajoittaisen matkaparkeissa tai leirintäalueilla yöpymisen pitäisi romuttaa reissubudjettia. 

Itse maksoimme Slovenian majapaikoistamme 3,50 -22,00 euroa yöltä, minkä lisäksi yövyimme (vakaata harkintaa käyttäen ja aina suojeltujen alueiden ulkopuolella) joitakin kertoja ilmaiseksi “puskaillen”.

Slovenian kohdesuositukset

1. Vipavan laakso – vehreä viinialue 

Maan länsiosassa, Italian rajan läheisyydessä sijaitseva Vipavan laakso on yksi Slovenian hyvin säilyneistä salaisuuksista. 

Muun muassa hedelmällisen maaperän sekä laakson poikki puhaltavan burja-tuulen ansiosta seudulla on täydelliset puitteet viininviljelyyn. Täältä tulevat Slovenian parhaat viinit!

Lisäksi seudulta voi löytää kaunista, vehreää maaseutumaisemaa, keskiaikaisia linnoja, viehättäviä pikku kyliä sekä joitakin koko Slovenian korkealuokkaisimmista ravintoloista.

Valkoviinilasi bloggaajan kädessä ravintolan terassilla.
Vipavan laaksossa vijellään lukuisia eri viinilajikkeita. Harvinaisempia näistä on mm. Zelen, joka on suosittu erityisesti paikallisten keskuudessa, sekä Pinela, jota viljellään koko maailmassa ainoastaan Vipavan laaksossa.

Vipavan laakso on mitä oivallisinta seutua viininmaistelulle ja viinitilalla majoittautumiselle (tsekkaa esim. Park4night-sovellus)!

Itse vietimme Vipavan laaksossa yhden yön Vinska klet Rounan -nimisellä viinitilalla, joka tarjosi moitteettomat puitteet yöpymiseen 12 euron sopuhintaan. Paikan päällä on mahdollisuus myös viininmaisteluun.

Borderterrierit Vasco ja Torres pihakeinussa Vipavan viinialueella.
Vinska klet Rounan -viinitilalla.

Toisen yön seudulla vietimme Šmartno-kylän liepeillä paikallisen näköalatornin parkkipaikalla. Maistelimme täällä perjantain kunniaksi paikallisia viinejä Gostišče Turn -nimisessä autenttisessa kyläravintolassa.

Kylän parkkipaikka Sloveniassa ylhäältä käsin kuvattuna.
Rauhaisa puskaparkki slovenialaisten viiniviljelmien keskellä näköalatornista käsin kuvattuna.
Šmartnon kylän katukuvaa.
Iltakävelyllä Šmartnon hiljaisilla, tunnelmallisilla kaduilla.

Šmartno-kylän katukuvaa.

Epäilimme ensin, että tarjoilija oli tehnyt virheen veloittaessaan meiltä kahdesta oluesta, neljästä viinilasillisesta sekä kahdesta shotista yhteensä vain 15 euroa. Kysyessämme asiasta hän totesi, että ihan oikein hän meitä oli veloittanut, ja että ilman shotteja kokonaislasku viineistä ja oluista olisi ollut vain 11 euroa. Ok. 

2. Piran – Slovenian Rivieran helmi

Kyllä, Sloveniassa on mahdollista päästä nauttimaan myös Adrianmeren tunnelmasta – olkoonkin, että maalla on rantaviivaa vain 47 kilometrin verran. 

Borderterrieri Vaco rantakalliolla Adrianmeren äärellä.

Triestenlahden rannalla sijaitseva historiallinen satamakaupunki Piran on oikeutetusti Slovenian Rivieran kauneimman rantakaupungin maineessa.

Piranin vanha kaupunki, Slovenia.
1200-luvun lopulta 1700-luvun lopulle Piran kuului osaksi Venetsian tasavaltaa. Venetsian vaikutus näkyy mm. kaupungin arrkkitehtuurissa. Italia on edelleen toinen Piranin virallisista kielistä.

Piranin vanhankaupungin aukio.

Vietimme yhden iltapäivän Piranin idylliseen vanhaan kaupunkiin tutustuen.

Tunnelma oli täällä moniin muihin Adrianrannikon turistikohteisiin verrattuna rauhallinen ja hillitty, eikä liian turistisoitunut. Toukokuun alussa matkailijoita maleksikin vanhan kaupungin kujilla varsin maltillisesti – huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Kroatian Rovinjissa, jossa vierailimme paria päivää myöhemmin. 

Bloggaaja ja borderterrierit Piranin kadulla.

Bloggaaja Piranin vanhankaupungin kadulla.

Vajaan 4000 asukkaan Piran on kooltaan varsin pieni. Yhdessäkin päivässä ehtii jo mukavasti kiertelemään läpi sen rantakadut sekä vanhan kaupungin mukulakivikujat.

3. Parc National des Gorges de Tolmin – Tolminin rotko

Kunnon luontoelämysten makuun pääsimme Sloveniassa ensimmäistä kertaa Tolminissa. Tämän pikku kaupungin lähettyvillä sijaitsee nimittäin yksi Slovenian kauneimmista luontonähtävyyksistä; Tolminin rotko.

Tolminin rotko.

Tolminin rotko on osa Triglavin kansallispuistoa, joka on muuten Slovenian ainoa kansallispuisto ja kattaa maan pinta-alasta nelisen prosenttia. 

Rotko on Tolminka– ja Zadlascica-jokien tuhansien vuosien aikana muovaama varsinainen luonnon taideteos.

Tolminin rotkon rengasreitillä pääsee ihailemaan kristallinkirkasta Tolminkajokea kuohuineen, kuumia lähteitä, vaikuttavia kivimuodostelmia (Bear’s Head) sammaleen peittämiä, jopa 60 metriä korkeita kanjonin seinämiä sekä ylittämään muutaman hienon sillan (Devil’s Bridge sekä halukkaille tätä pienempi, ei missään nimessä liian hurja riippusilta).

Tolminin rotko.

Tolminin rotko.

Myös pulahtaminen, tai ainakin kahlaaminen, virkistävässä Tolminkajoessa on mahdollista, joten lämpiminä kesäkuukausina kannattaa vierailuun varustautua uima-asulla.

Rengasreitin sekä sen kaikkien näköalapaikkojen kiertämiseen kannattaa varata aikaa noin 1,5 tuntia. Reitti on vain 2,5 kilometriä pitkä ja se soveltuu siten mainiosti koko perheen luontoelämykseksi. 

Tolminin rotko.

Pääsymaksu kustansi vierailumme aikaan kahdeksan euroa per henkilö (aikuisten lipun hinta vaihtelee sesongin mukaan 6-10 euron välillä, koko hinnaston voi tarkastaa täältä) ja myös koirat ovat tervetulleita reitille. Matkailuajoneuvon sai pysäköityä tilavalle ilmaiselle P2-parkkipaikalle (huom! yönyli parkkeeraus kielletty).

Parkkipaikan ja kansallispuiston sisäänpääsyn välillä operoi vilkkaimman matkailusesongin aikaan ilmainen shuttle bussi, mutta itse päätimme kävellä noin 15-20 minuutin matkan kansallispuistoon.

Läheisestä Tolminin pikku kaupungista löytyy baareja ja jokunen ravintola luontoretken jälkeiseen tankkaukseen. 

P.S. Ilmeisesti Tolminin rotkon kanssa samankaltainen, mutta vieläkin suositumpi luontokohde on Bledjärven läheisyydessä sijaitseva Vintgarin rotko, jonka kokeminen jäi meidän tapauksessa odottamaan seuraavaa kertaa.

4. Bovec – Slovenian seikkailupääkaupunki

Reilu 3000 asukkaan Bovec sijaitsee Soča-joen laakson kuvankauniissa maisemissa Triglavin kansallispuiston kupeessa. Pieni, mutta eloisa alppipitäjä onkin oivallinen tukikohta Soča-joen laakson upeiden luontonähtävyyksien tutkimista varten.

Bovecin keskustasta ja sen liepeiltä löytyy runsaasti majoitusvaihtoehtoja (mukaan luettuna kattaus matkaparkkeja ja leirintäalueita) sekä ravintoloita ja kuppiloita.

Euroopan seikkailupääkaupungiksikin tituleeratussa Bovecissa ja sen ympäristössä ulkoilma-aktiviteeteista nautiskelija saa halutessaan kulumaan useammankin päivän. Täällä pääsee patikoinnin lisäksi harrastamaan muun muassa koskenlaskua, melontaa, kiipeilyä, maastopyöräilyä, vaijeriliukua ja tandemhyppyä – kaikki tämä upeiden luontonähtävyyksien äärellä.

Retkivinkki: Slap Virje

Tämä vehreä keidas vesiputouksineen sijaitsi Bovecin majapaikastamme (Davidin matkaparkista) käsin vain lyhyehkön kävelymatkan päässä.

Slap Virje -vesiputous Sloveniassa.

Matkailija Slap Virje -vesiputouksella.

Retkivinkki: Slap Boka

Tämä Slovenian korkein vesiputous sijaitsee viitisen kilometrin päässä Bovecista. 136-metristä vesiputousta pääsee ihailemaan lyhyehkön luontopolun eri näköalapaikoilta käsin. Pieni parkkipaikka luontopolulle suuntaamista varten löytyy Boveciin vievän valtatien vierestä. 

Retkeilijä Slap Boka -vesiputouksen näköalapaikalla.
Näkymä ensimmäiseltä näköalapaikalta kohti Bokan vesiputousta.

Slap Boka -vesiputous.

Ensimmäiselle näköalapaikalle vievä, noin 15 minuutin pituinen reitti on helppo ja käytännössä kaikkien kuljettavissa. Tämän jälkeen polku muuttuu jyrkemmäksi ja jonkin verran vaikeakulkuisemmaksi, mutta matkan jatkaminen tänne lähemmäs vesiputousta on siis vapaaehtoista.

Kohtasimme polulla lisäksemme ainoastaan muutaman kanssapatikoitsijan. Kesäkuukausina reitti lienee ruuhkaisempi ja parkkipaikka täyttynee nopeasti.

Bloggaaja ja borderterrieri Torres Slap Boka -vesiputousta ihailemassa.

5. The Great Soca Gorgen luonnonsuojelualue -luonnonkauneutta vailla vertaa

Soča-joen varrella voi kokea annoksen ainutlaatuisinta Sloveniaa. Jokea ylistetään maailman kauneimmaksi ja toden totta – en ole koskaan eläissäni nähnyt yhtä upeaa jokimaisemaa. 

Smaragdinvärinen Soca-joki Sloveniassa.

Paitsi Soča-joki, myös sitä ympäröivä luonto on saatu säilytettyä hyvin. Tämän luonnonmaiseman ja ekosysteemin suojelu onkin yksi Slovenian hallinnon luonnonsuojelutyön pääfoksuksista, samoin kuin kestävän matkailun edistäminen alueella. 

Smaragdinvärisenä virtaavan Soča-joen ympärille perustettu luonnonsuojelualue sijaitsee Bovecin lähistössä, joten alueeseen on mahdollista tutustua myös Bovecista käsin. 

Leirintävinkki: Kamp Jelinc 

Tämä simppeli, mutta tavattoman viihtyisä pienfarmin yhteyteen perustettu leirintäalue on oiva tukikohta Soča-joen seudun kokemiseen!

Kamp Jelinc -leirintäalue Sloveniassa.

Kotoisa leirintäalue sijaitsee kirjaimellisesti Soča-joen rannalla, joten jokea pääsee ihailemaan suoraan leiripaikastaan käsin. Paikan päällä on myös ravintola, jossa voi nauttia maistuvia paikallisista raaka-aineista valmistettuja annoksia.

Meidän oli alunperin tarkoitus majoittua täällä yksi yö, mutta viihdyimmekin sen verran hyvin että päädyimme buukkaamaan ekstrayön.

Retkeilyauto Kamp Jelinc -leirintäalueella Sloveniassa.

Agilitykenttä Kamp Jelinc -leirintäalueella.
Huom. agilitykansa: Tällä leirintäalueella on mahdollisuus myös agilityn treenaukseen (viisi euroa tunnilta) – huikeaa!
Grillivartaat tulilla.
Grillivartaat tulilla leirintäalueen grillikatoksessa.
Craig ja kissa ravintolan terassin pöydän ääressä.
Päivällisseurueeseemme liittyi ravintolan terassilla joukko leirintäalueen kissoja. Torres ja Vasco saivat puolestaan luvan odottaa tällä kertaa päivällisemme ajan autossa.
Retkivinkki: Lepena ja Šunikov vodni gaj -luontopolku

Lepena sijaitsee vain 13 kilometrin päässä Bovecista ja edellä mainitulta Jelincin leirintäalueelta tänne on alle kahdeksan kilometrin matka.

Ensisijainen päiväretkikohteemme Lepenassa oli Šunikov vodni gajn luontopolku (Sunik water grove trail).

Kyseessä on kolmisen kilometriä pitkä koko perheen retkikohteeksi soveltuva reitti. Luontopolun varrella pääsee ihailemaan solisevia puroja, taianomaisen kauniita vesiputouksia ja kristallinkirkkaita luonnonaltaita.

Vesiputous Šunikov vodni gaj -luontopolulla.

Vesiputous Šunikov vodni gaj -luontopolulla.

Tällä rauhoittavalla luontokohteella sanotaan olevan positiivisia, jopa sairauksia parantavia terveysvaikutuksia. Olen taipuvainen uskomaan tämän väitteen paikkansapitävyyteen: Täällä virtaavan veden äärellä rauhoittumalla ja luonnonkauneutta ihailemalla vähintäänkin verenpaine laskee, kroppa rentoutuu ja mieli tyyntyy.

Vesiputous Šunikov vodni gaj -luontopolulla.

Reitti luontopolun parkkipaikalle vei pitkin kaunista Lepena-joenvartta (Soča-joen sivujoki). Joen varrella näkyi monia idyllisiä levähdys- ja piknikpaikkoja. Paluumatkalla pysähdyimmekin tunnelmalliselle lounas- ja iltapäiväkahvitauolle joen rantatörmälle.

Kahvikuksa jokimaisemassa.

Lepenajoki, Slovenia.

Vihersisilisko.
Myös tämä suuri ja komea vihersisilisko liittyi seuraan päivää paistattelemaan.

6. Granjska Gora – Slovenian suosituin alppilomakohde

Granjska Gora on Luoteis-Sloveniassa, Itävallan ja Italian rajojen tuntumassa 800 metrin korkeudessa sijaitseva alppikylä ja urheilukeskus.

Talvisin se on suosittu laskettelukeskus (tunnettu myös alppihiihdon maailmancupin pujottelun ja suurpujottelun kisa-areenana), kun taas kesällä täällä pääsee monien muiden aktiviteettien, kuten vaeltamisen, pyöräilyn ja kiipeilyn äärelle.

Granjska Gorasta käsin pääsee valloittamaan Slovenian alppien korkeimmat vuoret. Kuuluisa pitkänmatkan vaellusreitti Juliana Trail starttaa täältä ja myös toinen pitkä vaellusreitti Alpe Adria Trail kulkee Granjska Goran kautta. 

Granjska Goran katukuvaa.
Italian ja Itävallan läheisyyden johdosta ilmapiiri alppikylässä on kansainvälinen.
Tienviitta Granjska Gorassa.
Itävalta ja Italia ovat kumpikin ihan nurkan takana – eikä pääkaupunkiinkaan täältä niin tavattoman pitkä matka ole.

Yövyimme täällä hienojen maisemien ympäröimässä matkaparkissa Planica Olympic Sport Centerin mäkihyppytornien kupeessa vain reilu 10 minuutin ajomatkan päässä Granjska Gorasta (paikka löytyy mm. Park4night-sovelluksesta).

Isot matkailuajoneuvot maksavat vuorokaudesta ilmeisesti 15 euroa, mutta meidän 5,5 metrinen Transit selvisi visiitistä vaivaisella 3,50 euron vuorokausimaksulla. Siispä suositus etenkin pienemmän luokan matkailuajoneuvoille!

Teimme Kranjska Gorasta käsin myös visiitin Itävallan puolelle Villachiin – Itävallan raja kun on vain seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta (Italian rajallekin kertyy täältä matkaa vain puoli kilometriä enemmän).

Kohdevinkki: Zelencin luonnonsuojelualue

Kyseessä on smaragdinvärinen lampi sekä sitä ympäröivä suoalue vajaan viiden kilometrin päässä Granjska Gorasta. Zelencin lampi on itse asiassa lähde; siitä saa alkunsa Tonavan sivujoki Sava Dolinka.

Zelencin luonnonsuojelualue.

Parkkipaikalta lähteelle johtaa lyhyt, noin 10 minuutin kävelypolku. Paikan päällä on myös näköalatorni maisemien ihailuun.

Zelencin luonnonsuojelualue.

Parkkipaikan viereisessä ravintolassa voi nautiskella hyvää olutta ja paikallisia herkkuja.

Kohdesuositus: Vršič pass -maisematie

Jos Slovenian roadtrip-reitti kulkee Bovecista ja Soča-joen varrelta Granjska Goraan (tai toisin päin), osuu reitille Slovenian korkein päällystetty vuoristotie; Vršič pass. Tämän serpentiinitien varrelta löytyy patikointireittejä sekä jokunen majatalo ja ravintola.

Maisemat tien varrella ovat kohdillaan, mutta kannattaa varautua myös siihen, että tie on suht jyrkkä (jyrkimmillään noin 12 % kaltevuus). Tiukasti mutkitteleva ylämäki taittui meillä lähinnä 1- ja 2-vaihteita huudattaen. Serpentiinimutkia on luvassa yhteensä 50 kappaletta.

Vršič pass -vuoristotie Sloveniassa.

Vršič pass -vuoristotie Sloveniassa.

Vršič pass on suljettu talvikuukaudet lumen vuoksi. Ajokokemuksesta saanee eniten irti suosituimpien kesäkuukausien ulkopuolella, kun tie ei ole aivan tukossa matkailijoista ja turistibusseista. Toukokuussa tiellä oli miellyttävä ajella, kun vastaantulevaa liikennettä ei juurikaan ollut, eikä matkaa tarvinnut taittaa letkassa.

7. Bledjärvi – se Slovenian suosituin

Bledjärvi on kuvauksellinen järvi ja Slovenian suosituin nähtävyys. Täällä oli vierailemistamme paikoista kaikkein turistisoituneimmat vibat koko Sloveniassa. Paikan suosio selittynee osaksi sillä, että järvi sijaitsee vain helpon 45 minuutin ajomatkan päässä maan pääkaupunki Ljubljanasta.

Bloggaaja Bledjärven rannalla.
Keskellä turkoosia järveä kohoaa Blejski Otokin luostarisaari.

Bledjärveä kiertää kuutisen kilometrin mittainen pyöräily- ja kävelyreitti ja järven ympäristöstä löytyy muitakin erimittaisia patikkapolkuja. Järvellä pääsee halutessaan myös suppailemaan ja soutelemaan.

Bledjärvi.

Borderterrierit Bledjärven rannalla.

Bledjärvi oli kieltämättä kaunis, mutta ei mielestäni missään nimessä mitenkään ylivertainen muuhun Sloveniassa kohtaamaamme kauneuteen nähden.

Ravintoloissa sekä muissa palveluissa kannattaa varautua maksamaan täällä turistilisää. Myös järven lähistön parkkipaikat on hinnoiteltu tyyriinpuoleisesti. 

8. Bohinj – luontokohteiden aatelia

Vain 25 minuutin ajomatkan päässä Bledjärveltä sijaitsee huomattavasti vähemmän tunnettu, mutta ehdottomasti vierailun arvoinen seutu: Bohinjin alppijärvi sekä Bohinjin laakso, jotka ovat osa Triglavin kansallispuistoa. 

Seudun alppikylissä on mukavan autenttinen, maaseutumainen tunnelma. Yövyimme täällä pienen Srednja vas v Bohinju -kylän itsepalvelu-matkaparkissa (10 euroa per yö – tosin ilmeisesti kesäsesonkina veloitetaan tuplahinta). 

Ford Transit parkissa Slovenian maaseudulla.
Tämä matkaparkki oli Slovenian reissumme yksi idyllisimmistä yöpaikoista.

Järven ympäristössä on useampia kokemisen arvoisia vaellus- ja luontokohteita. Itse teimme helpon, noin 10 kilometrin kävelyretken Mostnicen vesiputoukselle Mostnica Gorgen luonnonsuojelualueella. Muita suosittuja patikkareittejä alueella ovat muun muassa Bohinj-järven kierros sekä Savica-vesiputous.

Mostnica Gorgen luonnonsuojelualue.
Mostnica Gorgen luonnonsuojelualue.
Mostnicen vesiputous Sloveniassa.
Mostnicen vesiputous.

9. Ljubljana – vihreäsieluinen kaupunki 

Keskellä Sloveniaa sijaitseva maan pääkaupunki Ljubljana on 290 000 asukkaallaan yksi Euroopan pienimmistä pääkaupungeista. Samalla se on kuitenkin Slovenian vilkas kulttuurillinen ja taloudellinen keskus, jonka reilut 40 000 yliopisto-opiskelijaa huolehtivat kaupungin nuorekkaasta ja eloisasta ilmapiiristä. 

Ljubljanan kaupunginaukio.

Tuoreessa European Best Destinations -äänestyksessä Ljubljana valittiin (ansaitusti) vuoden 2022 Euroopan parhaaksi matkakohteeksi. 

Ljubljanassa voi kokea pääkaupungin humun ohella tietynlaista pikku kaupungin leppoisaa charmia ja luonnonläheisyyttä. Se on kaikin puolin miellyttävä ja helposti haltuunotettava kaupunkikohde.

Ljubljana on vihreän maan vihreä pääkaupunki – kirjaimellisesti: se sisältää huikeat 542 neliömetriä puistoa, metsää tms. vihreää luonnontilaa asukasta kohden.

Ljubljanan linnakukkulalta näkymät kohti kaupunkia.

Kyseessä onkin yksi Euroopan ympäristötietoisimmista kaupungeista. Ljubljanan keskusta on Euroopan Unionin suurin autovapaa vyöhyke ja kaupunki on erittäin jalankulkija- ja pyöräily-ystävällinen. Vuonna 2019 Ljubljana rankattiin maailman 14. pyöräily-ystävällisimmäksi kaupungiksi.

Vuonna 2016 Ljubljana voitti European Green Capital -tittelin. Tämän jälkeenkin kaupunki on niittänyt kansainvälistä tunnustusta ympäristöystävällisyyden sekä ympäristökysymysten huomioimisen saralla.

Bloggaaja ja koirat kävelemässä Ljubljanan kadulla.

Ljubljanan katukuvaa.

Ljubljanan katukuvaa.

Aikataulusyistä vietimme Ljubljanassa vain yhden päivän, vaikka täällä olisi kyllä viihtynyt helposti pidempäänkin. Paku oli helppo jättää kaupunkivierailun ajaksi parkkiin 15 euroa vuorokaudelta kustantavaan simppeliin matkaparkkiin, josta oli vajaan parin kilometrin kävelymatka kaupungin keskustaan.

Ljubljanan viihtyisyys, kompaktius, jalankulkijaystävällisyys, puhtaus, vihreys, laadukas ja monipuolinen (sekä vegeystävällinen!) baari- ja ravintolaskene, ympäristöarvojen vaaliminen sekä kaupungin yleistunnelma saivat meidät vakuuttuneiksi siitä, että takaisin on vielä päästävä. 

Ekstravinkki: Olutsuihkulähde

Majoituimme yhden yön Žalec-nimisen pikku kaupungin ilmaisessa matkaparkissa. Jokunen sataa metriä matkaparkista, kaupungin keskustan puistossa, sijaitsee omalaatuinen nähtävyys. 

Nimittäin olutsuihkulähde – maailman ensimmäinen laatuaan!

Tämä oivallinen keksintö on jopa palkittu vuonna 2017 parhaana matkailualan innovaationa Slovenian matkailupalkintoja jaettaessa.

Žalec sijaitsee reilu 60 kilometriä Ljubljanasta koiliseen. Slovenia on yksi maailman suurimpia humalan (siis sen kasvin) kasvattajamaita ja Žalecin seudulla sitä kasvatetaan erityisen paljon. Tästä syntyi idea pystyttää maamerkki kunnianosoitukseksi oluelle. Hurraa!

Suihkulähteestä on mahdollista nauttia kuutta erilaista olutta. Olut ei kuitenkaan pulppua lähteestä aivan valtoimenaan: tarjolla olevia oluita maistellakseen täytyy ostaa kahdeksan euroa kustantava olutlasi, jonka voi sitten täyttää tietyn määrän kertoja suihkulähteen antimilla.

Tässäpä siis vielä yksi oivallinen syy lisää kääntää seuraavalla Euroopan roadtripillä auton nokka kohti Sloveniaa!

Valitettavasti meiltä kyseinen erikoisuus jäi tällä kertaa testaamatta; edeltävänä päivänä kun oli tullut nautittua jokunen huurteinen Ljubljanassa, eikä oluthammasta siten tuossa vaiheessa liiemmin kolottanut.

Täytyy lähteä, jotta voi palata 

Slovenian jäädessä taakse ja matkamme jatkuessa Unkarin kautta kohti Romaniaa tunsimme molemmat Craigin kanssa jonkinlaista outoa haikeutta. Unkarin rajan ylittäessämme tuntui lähes siltä, kuin olisimme jättäneet taaksemme kodin.

Pohdin mielessäni, miten voin tuntea koti-ikävää paikkaan, joka ei ole edes koti.

Olimme kumpikin yksimielisiä siitä, että Slovenia oli kiilannut itsensä (puskaparkkeilun haasteista huolimatta) vierailemiemme matkakohteiden TOP-listan kärkikahinoihin. Maa oli onnistunut tekemään meihin kokonaisuutena lähtemättömän vaikutuksen.

Jo tuossa vaiheessa olikin jo varsin selvää, ettei juuri päättynyt Slovenian vierailumme jäisi viimeiseksi. Jollei tämän hetken suunnitelmiimme tule yllättäviä muutoksia, tuleekin paluu Slovenian sykähdyttäviin maisemiin koittamaan vielä tämän vuoden puolella…

Slovenialaista maisemaa.
Uusi sielunmaisemani, jonne tulen vielä palaamaan.

Romanian kiehtovasta reissuetapistamme pääset lukemaan seuraavasta postauksesta!

1 thought on “Vanlife Slovenia – pala kauneinta Eurooppaa”

  1. Slovenia on Euroopassa myös yksi meidän suosikeistamme. Verrattain pieni maa pinta-alaltaan, mutta tavattoman monipuolinen. Patikointireiteistä ihastuimme erityisesti Triglavin 7 lakes -patikkaan, vaikka se 27 kilometrin mittaisena aika vaativa olikin. Myös me tulemme varmasti palaamaan Sloveniaan.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *