Retkeilyauto vai asuntoauto? Aloittelijan opas oikean ajoneuvotyypin valintaan

Vaihtoehtojen tiedostaminen

Oletko päätynyt siihen, että sinäkin tahtoisit päästä osalliseksi riippumattoman reissailun riemuja ja liittyä alati kasvavaan matkailuautoilijoiden joukkoon? Hieno homma! Seuraavaksi on aika tarttua toimeen, virittäytyä tunnelmaan ja aloittaa sen oikean matkailuauton etsintä – tavoitteena löytää juuri omia tarpeitasi parhaiten vastaava liikkuva matkakoti. Mutta olisiko se tässä tapauksessa retkeilyauto vai asuntoauto?

Netin myyntisivustoja selatessa voi ensikertalainen hämmentyä nopeasti vaihtoehtojen edessä (been there…). On integroitua ja puoli-integroitua mallia, alkovimallin asuntoautoa ja retkeilyautoa. Mitä eroa näillä on keskenään ja ennen kaikkea – mikä näistä vaihtoehdoista sopisi juuri sinulle kaikista parhaiten?

Termistö on lisäksi jonkin verran vaihteleva ja osittain myös vakiintumaton. Suomen laki tai asetukset eivät tunne esimerkiksi retkeilyauton määritelmää. 

Retkeilyauto

Retkeilyautolla (englanniksi campervan) tarkoitetaan yleisimmin meidän Ford Transitin kaltaista pienehköä, matkailuun liittyviä varusteita sisältävää ajoneuvoa, joka on tehty pakettiauton peltikorin sisään. 

Se on asuntoautoa kompaktimmassa koossa oleva menopeli, joka voi muistuttaa ulkomuodoltaan hyvinkin paljon tavallista pakettiautoa, mutta jota ei ole kuitenkaan tarkoitettu tavarankuljetukseen. Monet päätyvätkin ostamaan pakettiauton, jonka remontoivat ja muutoskatsastavat retkeilyautoksi. 

Henkilökohtaisesti suosin usein retkeilyauton sijaan englanninkielistä termiä campervan; mielestäni se kuvaa monesti tämän tyyppisiä “matkapakuja” jollain tapaa paremmin.

Retkeilyautojen suosio niin sanottuihin perinteisempiin asuntoautoihin verrattuna on kasvamaan päin. Esimerkiksi kesällä 2020 retkeilyautot edustivat matkailuautojen kokonaismyynnistä noin 30 prosenttia. 

Retkeilyautot ovat alkaneet nostaa päätään myös uusien tehdasvalmisteisten matkailuautojen joukossa. Niiden osuus ensirekisteröidyistä tehdasvalmisteisista autoista oli viime vuoden tammi-heinäkuussa noin kolmannes (caravan-lehti). 

Jos olet jo tässä vaiheessa päätynyt siihen, että retkeilyauto on myös sinulle se oikea vaihtoehto, voit hypätä täältä postaukseen, josta löydät täsmävinkit unelmiesi campervanin hankintaan!

Asuntoauto

Asuntoautolla (englanniksi usein motorhome) viitataan yleisesti matkailuautoon, jossa kori, eli asuinosa, on rakennettu tehdasvalmisteisen pakettiauton alustan rungolle.

Alkovimallisessa asuntoautossa pakettiauton ohjaamon päälle on rakennettu kiinteä nukkumatila, alkovi. Tämä vapauttaa auton asuintiloja käytettäväksi enemmän oleskeluun. Huonona puolena alkovimallissa on suuremmasta ilmanvastuksesta johtuva polttoaineen kulutus. 

Puoli-integroidussa matkailuautossa tehdasvalmisteisen pakettiauton ohjaamon jatkeeksi on rakennettu asuinosa ilman ohjaamon yläpuolista nukkumatilaa. Ajo-ominaisuuksiltaan malli on alkovi-versiota ketterämpi ja virtaviivaisempi pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen.

Integroidussa matkailuautossa myös ohjaamo on rakennettu pakettiauton tai kuorma-auton rungon ja tekniikan päälle. Autonvalmistajalta on siis käytetty pelkkä alusta, ei ohjaamoa. Ohjaamo on yhtenäinen osa asuintilaa ja sisätilojen tehokas käyttö on siten optimoitu. Plussana lisäksi ohjaamon suuri lasipinta ja täten parempi näkyvyys, miinuksena puolestaan kallis hinta.

Liner-mallin asuntoautot ovat samaa kokoluokkaa linja-autojen kanssa. Niiden hintalappu on helposti satoja tuhansia euroja.

Jäljempänä tässä postauksessa niputan saman asuntoauto-käsitteen alle kaikki nämä edellä mainitut, ominaisuuksiltaan jonkin verran toisistaan poikkeavat vaihtoehdot. 

Muut vaihtoehdot

Reissukodista haaveilevan vaihtoehdot eivät toki rajoitu pelkästään edellä mainittuihin ratkaisuihin. Retkeilyautojen ja asuntoautojen lisäksi moni elää reissu-unelmaansa asuntovaunuissa, matkailuautoksi muunnetuissa busseissa, vanhoissa ambulansseissa… vaihtoehtoja on monia ja jokaisesta niistä löytyy luonnollisesti sekä omat hyvät puolensa että haasteensa.

Kartoita tarpeesi

Kun mietit, olisiko retkeilyauto vai asuntoauto omiin tarpeisiisi nähden parempi vaihtoehto, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: 

• Kuinka monelle hengelle auton tulee soveltua (mukaan luettuna mahdolliset lemmikit)?
• Miksi ja mihin tarkoitukseen tahdot matkailuauton hankkia? Onko se lähinnä perheen kesäloma- ja viikonloppureissuja varten, kalastus- tms. eräretkien tukikohta luonnossa liikuttaessa, vai onko siinä tarkoitus matkustaa ja majoittua vuoden ympäri ja myös pidempiä aikoja? Entä onko matkailuautosi tarkoitus olla tarpeeksi ketterä taloutesi ainoaksi autoksi?
• Millaisissa kohteissa tahdot pääsääntöisesti vierailla ja yöpyä? Luonnon helmassa metsien siimeksessä ja järvien rannoilla, vaiko myös kaupunkien keskustoissa ja taajamissa? Leirintäalueilla vai puskaparkeissa?
• Mikä on tavoiteltu mukavuustaso? Tahdotko, että mukana lomallasi kulkee mahdollisimman kodinomainen asumus kaikkine mukavuuksineen, kuten lämpimine suihkuineen, televisioineen, sisävessoineen ja oleskelutiloineen? Vai haetko enemmän autenttista retkeilyfiilistä ja olet valmis tyytymään pienempiin tilaratkaisuihin sekä vaatimattomampaan varustelutasoon?
• Käytettävissä oleva budjetti. Yleistäen asuntoautojen hankintahinta on retkeilyautoja korkeampi. Myös asuntoautojen polttoaineen kulutus on retkeilyautoja suurempaa.

  Huom! Tuunaajien kannattaa jo tässä vaiheessa sisällyttää budjettiinsa karkea arvio mahdollisista remontointikustannuksista. Näihin saa uppoamaan yllättävän helposti tuhansia euroja ilman sen suurempia hifistelyjä.

Valmistaudu kompromisseihin

Kaikkea ei voi saada samassa paketissa. Moni meistä valitsisi mielellään kätevän ja kompaktikokoisen reissumenopelin, jolla taskuparkkeeraa vaivattomasti kaupunkien keskustojen parkkiruutuihin – samalla kun nauttii avarien sekä tehokkaasti lämpö- ja äänieristettyjen sisätilojen tarjoamasta luksuksesta kunnollisine wc- ja suihkutiloineen. 

Nämä hyödyt voi kuitenkin yhdistää keskenään ainoastaan rajoitetussa määrin. Matkailuauton hankintaa suunnittelevan tuleekin tehdä valinta sen suhteen, mitä näistä ominaisuuksista arvostaa eniten ja mistä puolestaan on valmis tinkimään rajummin. 

Retkeilyauton plussat ja miinukset

Plussat:

+ Pääsääntöisesti asuntuautoa edullisempi vaihtoehto ja soveltuu pienemmällekin budjetille

+ Pienien ulkomittojensa ansiosta monesti myös asuntoautoja edullisemmat silta-, tulli- ja lauttamaksut Euroopassa reissatessa

+ Ekologisuus: retkeilyautot ovat asuntoautoja pienempiä kulutukseltaan

+ Ketterä ja kompakti – pienet ulkomitat mahdollistavat vaivattomamman liikkumisen niin kapeilla vuoristoteillä kuin kaupungeissakin.

Joustavan ja itsenäisen reissaamisen kannalta on suuri plussa, kun matkailuautonsa saa mahdutettua tarvittaessa normaaliin parkkiruutuun ja reissukotinsa voi parkkeerata lähestulkoon mihin tahansa. 

+ Ketteryys ja kompaktius tarkoittaa lisäksi sitä, että retkeilyauto voi myös tarvittaessa toimittaa ns. ainoan auton virkaa. Huomattavaa säästöä tämäkin, kun arkiajoja ja Prisman parkkihalliin parkkeerausta varten ei tarvitse omistaa ja ylläpitää välttämättä erillistä “kauppakassia”.

+ Helpompi ja pienempi kynnys opetella ajamaan sellaiselle, joka ei ole tottunut hallitsemaan isoja ajoneuvoja (oma käsi nousee tässä kohtaa…)

+ Vähemmän varusteltuja, mutta silti yleensä toimivia ratkaisuiltaan – varsinkin jos aloitat tuunauksen alusta ja luot nämä tila- ja sisustusratkaisut itse 😉 

Itse tuunattu reissupaku mahdollistaa tehdasvalmisteisia asuntoautoja paremmin uniikit, luovat ja persoonalliset tila- ja sisustusratkaisut. 

Miinukset:

– Soveltuu rajoitettujen sisätilojensa vuoksi lähtökohtaisesti ainoastaan pienelle henkilömäärälle. Yleensä mukavasti retkeilyautossa majoittuu kaksi henkilöä – Tosin olen törmännyt instagramissa jopa viisihenkiseen perheeseen, joka nauttii reissaamisesta ja luovista tilaratkaisuista ihan normikokoisessa retkeilyautossa. 

– Pääsääntöisesti asuntoautoja vaatimattomammin varusteltuja sisältäen monesti vain välttämättömyydet. Toisaalta simppeli ja konstailematon reissupaku voi huokua erähenkiselle sielulle aitoa retkeilyhenkeä!

Edellä mainitun voi ajatella myös plussana: yksinkertaiset, rajoitetut sisätilat innostavat viettämään mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla ympäröivästä luonnosta nauttien, tai urbaaniin kaupunkiympäristöön tutustuen. 

Vaatimattomuus ei ole synonyymi epäviihtyisälle – kodikkaimmat ja persoonallisimmat näkemäni reissuautot ovat olleet nimenomaan retkeilyautoja!

– Asuinosan peltiset, ohuehkot seinät rajoittavat käytettävissä olevaa eristeen määrää. Tästä syystä retkeiyautot ovat ääni- ja lämpöeristykseltään pääsääntöisesti asuntoautoja vaatimattomampia, eivätkä monestikaan talviasuttavia (ainakaan Suomen talven standardeilla) ilman kunnon panostusta lämmitysratkaisuihin. 

Asuntoauton plussat ja miinukset

Plussat:

+ Kyytiin mahtuu tarvittaessa suurempikin porukka: useissa asuntoautoissa on turvavyöt ja makuupaikat kuudelle, jopa seitsemälle henkilölle. 

+ Retkeilyautoa enemmän tilaa kodinomaiseen elämään ja useammille ns. normaalikodin mukavuuksille.

+ Talviasuttavuus monesti eri luokkaa heikommin eristettyihin, peltikuorisiin retkeilyautoihin verrattuna 

+ Yleensä toimivat wc-tilat lämpimine suihkuineen ja kiinteine wc-istuimineen – näitä mukavuuksia ei läheskään kaikista retkeilyautoista löydy. Toki poikkeuksiakin löytyy, ja olen törmännyt retkeilyautojenkin osalta ihan toimivan oloisiin vessa- ja suihkuratkaisuihin.

WC- ja suihkutiloista on huomattava etu etenkin leirintäalueiden mukavuuksien ulottumattomissa puskaparkeissa yövyttäessä.  

Miinukset:

– Retkeilyautoa kömpelömpi vaihtoehto kaupunkien taajamissa, parkkitilaa etsittäessä ja esimerkiksi kapeilla serpentiiniteillä kuljettaessa.

– Vaativat lähtökohtaisesti retkeilyautoa suuremman budjetin; uudemmat ja hyvin varustellut asuntoautot maksavat helposti kymmeniä tuhansia euroja. Lisäksi kalliimmat ylläpitokustannukset ja suurempi kulutus ajettaessa tuntuvat kukkarossa. Euroopassa liikuttaessa myös tietullit ja lauttamaksut ovat usein retkeilyautoa kalliimpia. 

– Mikäli ajoneuvon kokonaismassa nousee yli 3500 kilon, ei perus B-ajokortti enää riitä. Suurempien asuntoautojen ajamiseen vaaditaankin C- eli kuorma-autokortti. Asuntoautoissa tämä kokonaismassan raja tulee herkemmin vastaan kuin pienemmissä ja lähtökohtaisesti keveämmissä retkeilyautoissa. 

Miksi me päädyimme retkeilyautoon

Olimme Craigin kanssa yksimielisiä siitä, että meidän kohdallamme retkeilyautojen plussat peittoavat niiden huonot puolet. Tilaakin tulisi olemaan kohdallamme riittävästi kahden pienen aikuisen ja kahden koiran tarpeisiin. Keskityimmekin projektissamme heti alusta lähtien erityisesti retkeilyauton etsintään.

Menopeli saisi olla melkoisen raakile sisätiloiltaan. Ideana meillä oli nimittäin tuunata autosta alusta alkaen omannäköisemme, viihtyisä ja uniikki reissukoti.

Pitkän etsinnän jälkeen löysimme tarkoituksiimme sopivan, hyvin pelkistetyn 2007 vuosimallin Ford Transitin. Se oli saatu rimaa hipoen katsastettua aiemmin matkailuautoksi, mikä helpotti meitä huomattavasti, kun muutoskatsastuksesta ei tarvitsisi huolehtia. 

Mahdollisimman pelkistetty retkeilyauton aihio sopi meille täydellisesti. Meillä oli aikaa ja motivaatiota tehdä matkailuautosta alusta saakka mahdollisimman meidän tyylisemme ja luoda omat ratkaisumme sisustuksen, säilytystilojen ja toiminnallisuuksien suhteen. 

Yksi suurimpia syitä retkeilyauton valinnalle oli edullisempi hinta; kun kaikki säästöt eivät kulu auton hankintaan, säästyy enemmän rahaa paitsi oman reissukodin tuunaamiseen, myös varsinaiseen reissukassaan tien päälle. 

Voit lukea täsmävinkit sopivan retkeilyauton valintaan täältä!

Tuunaajat puolestaan löytävät retkeilyautonsa sisustuksen suunnitteluun vinkkejä täältä!

Vanlife-arkemme pienistä pelastajista, eli mitkä esineet ja asiat tekevät retkeilyautossa elämisestä niin paljon miellyttävämpää, voi lukea puolestaan täältä!